perjantai 30. huhtikuuta 2010

Tunnustus

Sain Epalta tällaisen tunnustuksen. Kiitos! :) Tunnustus pitäisi laittaa eteenpäin seitsemälle blogille. Haluaisin antaa tunnustuksen synnytysteemaisille blogeille, jotka eivät kuitenkaan ole pelkästään jonkun yksittäisen ihmisen raskauspäivitystä... joten... haluaisin antaa tunnustuksen kaikille tämän blogin blogilistalla oleville blogeille (pois lukien oman kotisynnytys blogini :) ).

torstai 29. huhtikuuta 2010

Surullista...

Ylen nettisivuilla uutisoitiin eilen saksalaisista naisvangeista, jotka joutuvat mm. synnyttämään käsiraudoilla kahlittuna ja heidän vastasyntyneet vauvat viedään pois ennen kuin ehtivät häntä edes näkemään. Uutinen oli tyrmistyttävää luettavaa nykypäivän Euroopasta. Se on luettavissa täällä.

Ajattelin illalla, että näen koko yön hirmu painajaisia, joissa minäkin joudun synnyttämään sänkyyn kahlittuna enkä näkisi vauvaani kuin ehkä vasta kuukauden päästä. Jo ajatus siitä alkoi ahdistaa, mutta en onneksi nähnyt moisia painajaisia.

Toivon todella, että saksassa asia on nostettu tapetille ja vaadittu pikaisia toimenpiteitä moisen kohtelun muuttamiseksi.

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Unnan odotus osa 10

Tänään oli Unskin toinen rakenneultra, jossa katottiin, että kasvaa tasaisesti omalla käyrällään, eikä ole jäänyt laahaamaan. Hienosti oli murusella asiat masussa. Painoa oli tullut kahdessa viikossa yli 100g ja muutenkin oli kehittynyt hienosti. Siellä se pikkuinen piti kättään poskella ja välillä silmässä. ;) Pissatkin ruiskautti juuri sopivasti anturin ollessa haarovälin suunnalla. :D Sinne se Unna jäi maiskuttelemaan lapsivettään... :)

Viikkoja on nyt siis 22+2.

Kamala paineentunne on helpottanut huomattavasti. Olen tainnut keksiä mikä siihen auttoi. Se kun ilmeisesti johtui kolmannen raskauden myötä löystyneistä kohdunkannattimista ym., niin olen nyt sitten keskittynyt pitämään "korsetin kasassa". Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että varsinkin seistessä ja kävellessä olen keskittynyt pitämään lantionpohjanlihaksia tiukkana, enkä ole antanut mahan ym. römpsähtää ihan miten vaan niinkuin ennen. :) Minusta tuo on auttanut hyvin siihen paineentunteeseen.

Kävin viime viikolla ystäväni kanssa vesijuoksemassa. Ei ollut ihan paras mahdollinen liikuntamuoto tähän väliin. Liitokset eivät oikein tykänneet siitä juoksemisesta ja juoksuvyötä sai olla koko ajan säätämässä ja etsimässä sille sopivaa paikkaa. Ensi kerralla taidan pitäytyä ihan tavallisessa uimisessa ja varautua armottomaan painovoimaan vedestä noustessa. Viime kerralla se (ja samalla maha) jysähti oikein totaalisesti ja kävely pesutiloihin oli myös sen näköistä.

Olen koittanut miettiä synnytystoivelistaa. Jotain jo kirjottelinkin miehelle ja doulille, mutta pitäisi miettiä taas joku kerta lisää. Täytyisi nimittäin tavata doulien kanssa vielä tässä ennen kesää (on toukokuun aikana) ja sitten vielä ennen synnytystä eli elokuun puolella joskus.

Tulipa muuten viime äitiysjoogassa siinä joogatessa todella vahvasti sellainen olo, että haluaisinkin synnyttää kotona. Mietin, että pitäisi soittaa kotilolle ja kysyä miten hän on varattu. Muistaakseni on varattuna juuri silloin, mutta jos ei oliskaan niin....... Koskaan aiemmin kotisynnytys ei ole houkutellut näin paljon. En tiedä sitten, että mitä mies olisi siitä mieltä ja voi olla, että itsekin päätyisin ajatuksissani edelleen sinne Vammalaan. Minä mietin vain sitä, että kun viimeksikin minulla oli niin hyvä meininki päällä täällä kotona, eikä sairaalaan lähtö tullut edes mieleen, niin olisi toisaalta harmi häiritä sitä keskittymistä tällä kertaa. Viime synnytyksessä ollut doulani sanoi kyllä, että minun synnytys oli niin lähellä kotisynnytystä kuin sairaalasynnytys voi vain olla. Itse tunnen samoin, vaikka en olekaan koskaan kotona synnyttänyt. Tosin eipä me siellä sairaalassa ehditty olla kuin se noin tunti ennen kuin Anni syntyi.

Kävin eilen ostamassa Omega-3:sta ja tänään ostin valmiiksi kaappiin odottamaan vadelmanlehtiteetä. Vielä pitäisi ostaa arnicaa synnytykseen ja koko perheelle Probiootti plussaa, kun se loppui jo vähän aikaa sitten. En ole tottunut "ottamaan purkista", joten nämä purkkilisät vaatii totuttelua. Probiootteja ja d-vitamiinia ollaan syöty ennenkin, mutta niidenkin kanssa meinasin unohdella. Ai niin.. ja vauvallekin pitäisi ostaa sitten kesällä valmiiksi jotain probioottia, että voi aloittaa sen heti kotiuduttua.


Jaahas. Pitäisi mennä nukkumaan, että jaksan aamulla herätä uuteen päivään likkojen kanssa, jotka ovat molemmat nyt kipeänä. Jospa tämä yö menisi ainakin siinä suhteessa paremmin, että jos täytyy herätä passaamaan pipiläisiä, niin liitoskivut ei olisi niin kipeitä kuin viime yönä.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Vatsasta maailmaan

Katsoin eilen ensimmäistä kertaa kokonaan Vatsasta maailmaan -ohjelman ja ilahduin valtavasti! (Olen katsonut pieniä pätkiä pari kertaa aiemmin.) Kerrankin on raskaana olemiseen ja synnyttämiseen liittyvä ohjelma, joka ei ole sitä tyypillistä "synnyttäminen on vaarallista ja siihen tarvitaan kaikki mahdollinen teknologia mukaan, vaikka oikeasti siihen ei olisi perusteita" ja "tässä tämä synnyttäjä nyt sitten makaa ja koittaa selviytyä.." meininkiä.

Ohjelma tulee Neloselta ja Liv:ltä. Täältä löytyy tarkemmin. Nelosen Ruutu.fi:stä voi jaksoja katsoa jälkikäteen vielä uudelleen! Itse katsoin sen 24.4. tulleen jakson, jossa yhtenä aiheena oli alatiesynnytys sektion jälkeen.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Asiaa isolla A:lla

Sain ystävältäni vinkin artikkelista, jossa on "Asiaa isolla A:lla". Hän oli oikeassa... kirjoitus on loistava! Kannattaa siis käydä lukemassa Tulvan kolumni: Synnyttäjän kaventunut valinnanvapaus.

Pieni pätkä Malla Rautaparran ko. kolumnista:
"KÄSITYSTÄ NORMAALISTA synnytyksestä tulisi laajentaa niin, että ymmärrettäisiin myös synnytyshormonien merkitys synnytyksen etenemiselle ja kivun lievitykseen. Synnyttäjä kääntyy sisäänpäin, transsinomaiseen tilaan. Transsi ei ole mystiikkaa, vaan konkreettinen muutos: aivojen kuorikerroksen toiminta vähenee ja aivojen syvemmät osat aktivoituvat ja erittävät tärkeitä synnytystä edistäviä ja kipua lievittäviä hormoneja, oksitosiinia ja endorfiineja.

Jotta näin tapahtuisi, synnyttäjä tarvitsee paljon muutakin kuin lääkkeettömyyttä. Hän tarvitsee kunnioitusta, hiljaisuutta ja rauhaa. Hän tarvitsee humanistista hoitoideologiaa, jossa uskotaan naisen kykyyn synnyttää lapsi omin voimin, ilolla ja omassa rytmissään."

torstai 22. huhtikuuta 2010

Vauvakutsut ja Äitiyden juhla

Minulla on jo piiiiiiiitkään ollut mielessä, että olisi kiva kirjoittaa vauvakutsuista jotain. Olen sen välillä unohtanutkin, mutta nyt kun juttelin kaverini kanssa ja se tuli puheeksi, niin ajattelin tarttua toimeen. :)
Minusta vauvakutsut on todella kiva idea. En tosin tykkää siitä amerikka-tyylisestä lahjoja pursuilevasta tyylistä, vaan "vähemmän on enemmän" tyylisestä tavasta pitää vauvakutsut, joissa keskitytään enemmän henkiseen puoleen kuin kaikkeen krääsään ja hömppään. :) Toki ihania ne kaikki on, mutta rajansa kaikella. ;)

Siskoni ja ystäväni pitivät minulle vauvakutsut kun odotin Heidiä. Ne oli oikein kivat ja siellä oli syötävää ja juotavaa, vähän ohjelmaa, minulle tärkeitä ihmisiä ja oli siellä niitä lahjojakin. :) Siitä on tosiaan aikaa jo nelisen vuotta... Sen jälkeen on hirmuisesti tehnyt mieli päästä pitämään jollekin sellaiset. :)

Tavallisesti vauvakutsuihin liittyy aihetta koskevat ohjelmanumerot ja tässä muutama esimerkki:
- masun ympärysmitan arvuuttelu
- vauvalle nimiehdotuksia
- vaipan vaihto kilpailu
- vauvan syntymäpäivän ja sukupuolen arvaus (toki voittajaa ei saada heti selville ;))
- sananselitys peli raskauteen, synnytykseen ja vauvaan liittyen
ja sitten ne minun tyylisemmät:
- tehdään tulevalle äidille koru (jokainen vieras on ostanut etukäteen helmen, joka omasta mielestä sopii odottajan tyyliin/makuun, ja kutsuilla se tehdään yhdessä valmiiksi kaulakoruksi)
- masukipsin tekeminen yhdessä (vierasjoukon täytyy tosin olla sellainen, jossa äidin on luonteva olla puolialasti hetken aikaa)
- hemmoteluhoitoja odottajalle
- jokainen vieras kirjoittaa tsemppi-/voimalauseen odottajalle tulevaa varten ja ne kootaan yhteen vihkoon tms.


Vauvakutsut on toki parhaimmillaan päähenkilön eli odottajan näköiset ja sellaiset joissa hän viihtyy. Jokainen tykkää vähän erilaisista jutuista, mutta pääasia minusta lienee, että niistä jää hyvä ja voimaantunut olo, jonka kanssa on kiva jäädä odottelemaan h-hetkeä eli vauvan syntymää.

Äkkiä googlatessa löytyi esim. tällaiset linkit:

- 2plussan babyshower
- Juhlitaan.net - vauvakutsut
- Iltalehden artikkeli vauvakutsuista


****

Nyt tuleekin sitten se osuus mistä itse pidän eniten, nimittäin Äitiyden juhla. Minusta se on paljon tärkeämpi ja merkityksellisempi kuin nuo vauvakutsut. Malla Rautaparran uudessa kirjassa Malla kirjoittaa ihan kuin minun suustani... synnyttänyttä naista pitäisi juhlia!


Vauva kun on syntynyt saa hän kaiken huomion ja kasa päin lahjoja, tuore isä viettää varpajaisia ja mitä tapahtuu juuri elämänsä yhden suurimman kokemuksen kokeneelle äidille... Ei mitään! Juuri synnyttänyt nainen jää usein paitsioon kaikesta huomiosta ja juhlasta. Suomalaisessa kulttuurissa nykypäivänä ei tunnuta annettava kovin suurta painoa sille mahtavalle ja upealle työlle, jonka nainen on tehnyt synnyttäessään. Ennen vanhaan Suomessa ja joissain maissa vielä nykyään synnyttäjä sai levätä rauhassa ja olla muiden palveltavana. Eipä Suomessa tänä päivänä. Heti se on vain hypättävä takaisin kotihommien pariin jne.

Minusta olisi todella upeaa, että synnyttäneelle naiselle pidettäisiin aina pienet juhlat. Ihan vaikka pienen ystäväporukan kesken ennalta sovittuna ajankohtana vaikkapa pari viikkoa synnytyksestä. (Toisaalta... jos ajankohdan sopisi puolison kanssa, niin äidin ei tulisi stressattua etukäteen siivoamisen ym. kanssa. ;)) Ystävät toisivat syötävää ja juotavaa, passaisivat äitiä ja olisivat hetken aikaa juhlistamassa upeaa suoritusta. Juhlat voisivat olla ihan vaikka 1-2h mittaiset ja tosiaan niin, että ystävät toisivat tullessaan tykötarpeet ja siivoisivat mennessään, jotta niistä ei olisi vaivaa äidille. Vieraat voisivat tuoda mukaan ruokaa niinkin, että sitä voisi laittaa pakkaseen. Vähän niin kuin ennen vanhaan tuotiin rotinoita.

Herkuttelun lisäksi annettaisiin vaikka hartia tai jalkahierontaa ja kuunneltaisiin äidin kokemuksia synnytyksestä, imetyksestä, ym. Tärkeää on se, että äiti saa rauhassa kertoa kokemuksensa ja jakaa tunteensa, eikä ystävät arvostele tai kommentoi sitä vähättelevästi. Ajatuksena olisi, että äiti saisi onnistumisen tunteita, oli synnytys ollut millainen tahansa. "Hyvälle suoritukselle" voisi antaa jonkun muiston lahjaksi. Esim. joku kaunis iso helmi kaulanauhassa tai vaikka joku muu juuri hänelle toivottavasti mieluinen esine johon voisi liittää symbolisen merkityksen liittyen synnytykseen.

Minulla on äitiyden juhlaa miettiessä mielessä lähinnä sellainen ajatus, että se olisi lämminhenkinen ystävien piipahdus synnyttäneen äidin luona, josta tosiaan jää iloinen ja hyvä mieli äidille joka kokee tulleensa arvostetuksi ja huomatuksi hienon työn ansioista. Se, että on kantanut pientä lasta sydämensä alla 9kk ja synnyttänyt hänet tavalla tai toisella - on suuri ja hieno asia, joka mullistaa naisen maailman kerta toisensa jälkeen ja jota on erittäin hyvä syy juhlia!

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Tärkeä julkaisu suomennettu!!!! :)


Käykäähän lukemassa tämä!

Se on siis juuri julkaistu Aktiivinen synnytys ry:n suomennos kansainvälisestä ÄitiLapsi-synnytyksen ohjelmasta. Siellä on paljon tärkeää asiaa niin alan ammattilaisille kuin KAIKILLE synnytykseen valmistautuville PERHEILLE!

Ponnistusvaihe ja hengittäminen - "saunakokeiluja osa 2"

Täytyy varmaan useammin käydä kylässä saunomassa, kun taas kerran pääsin saunomaan yksin ja samalla kokeilemaan uusia juttuja. :) Tällä kertaa mielessä oli ponnistusvaihe, joka aina tv-synnytyksissä on hirmuista huutamista ja hampaiden kiristystä... usein vielä makuullaan jalat telineissä tai "puoli-istuvassa" asennossa. Niin joo ja vielä se hengityksen pidättäminen yhdestä kymmeneen asti siihen lisänä. Noh.. kokeilin kuivaharjoitteluna vähän toisenlaista tyyliä. ;)

Minulla on siis ylipäänsä mielessä synnytykseen valmistautuessa rauhallinen ja lempeä synnytys ja syntymä. Lempeä ja rauhallinen - niin minulle kuin myös vauvallekin! Tokikaan en voi tietää onko se lopulta sitä, mutta en menetä mitään jos yritän tehdä kaikkeni etukäteen sellaisen toteutumiseksi. Istuin ylälauteilla risti-istunnassa ja mietin ponnistamista. Tein pieniä kokeiluja, ihan hellästi vain (minun tilanteessani ei ole viisasta ponnistaa nyt tosissaan), ja totesin heti alkuun, että jos pidätän vähänkään hengitystäni jännitän samalla lantionpohjan alueen aika tehokkaasti. Eli se ei kannata!

Kuva lainattu täältä.

Huokailin välillä haaaa:ta ja silittelin masua. Kokeilin ponnistamista niin, että uloshengityksellä alaleuan ollessa rentona (välillä ääni mukana) ponnistin vatsalihaksillani ylhäältä alaspäin. Aivan niin kuin kohtukin tekee supistuessa. Samalla pidin lantionpohjan alueen rentona hengityksen ja alaleuan avulla ja tietysti keskittymällä siihen, että vaikka vatsa ponnistaa niin "alakerta" ei jännity. Välillä se taisi lähennellä Lamaze-tekniikkaan (käsittääkseni ja muistaakseni) kuuluvaa "kynttilän puhallus"-ponnistamista. Eli ponnistaessa uloshengityksellä puhaltaa kynttilää sammuksiin niin ettei se ihan sammukaan. :) Ei tietystikään tikahtumiseen asti, vaan niin että henki kulkee edelleen vauvalle ja äidille.

Tämä jälkimmäinen tekniikka tuntui paljon lempeämmältä ja tehokkaammalta kuin se, jossa hengitys pidättyi. Uskon vahvasti myös, että se on kivuttomampikin kun lantionpohjan alue pysyy rentona.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Tulossa Imatralla...

Aktiivinen synnytyskurssi- la 15.5.2010 Imatralla, klo 10-15
(ruokatauko n. klo 12-12.40)
tehokas paketti synnytykseen valmistautumiseen-sopii sekä ensi- että uudelleen synnyttäjille!

Sisältö:
Synnytyksen fysiologia ja synnytyksen 3 vaihetta. Synnytys käytännöt.
Who:n suositukset synnytyksen hoitoon.Mitä on aktiivinen synnytys?
Synnytykseen valmistautuminen. Synnytys kipu. Synnytysregressio. Mielen ja kehon
yhteys ja vaikutus synnytystapahtumaan.

Rentoutuminen ja mielikuvien käyttö apuna. Asennot ja asentojen harjoittelu yhdessä.
Isän/tukihenkilön rooli ja tehtävät. Keskustelua, aiheen syventämistä
ryhmässä.Tehosteena mm. synnytysvideoita.


Tämä kurssi auttaa valmentautumaan synnytykseen.
Anna hyvälle synnytyskokemukselle mahdollisuus!


Päivänhinta: yht. 60e/perhe=äiti+ isä/tukihenkilö (yhdet monisteet), ruokailun
jokainen maksaa itse. Terveydenhuoltoalan opiskelija (ei synnyttäjä) puoleen hintaan.

Paikka: avoin, sovitaan kurssilaisten kesken.

Vetäjä
Terveydenhoitaja,Regressioterapeutti Sara Koho, joka on vuosia toiminut
synnytyskouluttajana ja työssään kohdannut raskaana olevia ja
synnyttäviä naisia- Sara on perehtynyt erityisesti henkisen
valmentamiseen ja naisen omien voimavarojen löytämisen
ohjaamiseen.Hänellä on myös kokemusta doulana olosta synnytyksissä sekä
mielikuva rentoutumisen vaikutuksista terapeutti.

Ilmoittautumiset/tiedustelut: Sara Koho, www.co-rento.com, sara.koho@co-rento.com. puh. 0400-847556

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Hep.

Tein lisäystä hupeneviin Voimaannuttava synnytys-blogin käyntikortteihin ja jos täältä joku haluaa sellaisen/sellaisia esim. raskanaa oleville ystäville annettavaksi tai lastentarvikeliikkeeseen tai neuvolaan vietäväksi, niin voin niitä lähettää kun laitat s.postia minulle. :)


Blogin 1v arvonnassa palkinnot voittaneet eivät vielä ole lunastaneet palkintojaan. Joten Minnat hohoi! Jos aiotte haluta palkintonne, niin laittakaahan pian mailia ke 21.4. mennessä, tai arvon palkinnot uudelleen.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Unnan odotus osa 9

Käytiin tänään rakenneultrassa. Kaikki oli periaatteessa ok, mutta pään ja reisien mitat oli suhteessa masumittaan pienemmät, joten parin viikon päästä käydään uusinta mittauksilla. Huolestua ei vielä tarvinnut, mutta jos ensi kerrallakin niissä on eroa niin en tiedä sitten että mitä seuraavaksi. Toivotaan, että Unski vain kasvaa omalla tyylillään tasaisesti. :)


Eilen alkoi äitiysjooga Napapiirillä ja oli oikein kivaa taas pitkästä aikaa. Jokaisessa raskaudessa olen siellä käynyt, joten liikkeet tuli melkein kuin vanhasta muistista. :) Liitoskivut paheni potenssiin miljoona, mutta eiköhän ne siitä taas tasotu.

Raskaus on nyt sitten paria päivää yli puolen välin. Aika hurjaa kyytiä on ensimmäinen puolisko mennyt, vaikka toisaalta raskauden "toteamisesta" tuntuu olevan valovuosi. :) Itse ajattelen jotenkin niin, että 20 raskausviikosta ajattelen alkuun päin ja sitten 20 viikosta eteenpäin ollaan jo menossa kohti loppulaskentaa. Toki elo-syyskuun vaihteeseen on vielä pitkä matka ja paljon ehtii tapahtua jos on tapahtuakseen. Muuta en voi kuin antaa ajan kulua, toivoa parasta, ja pitää itsestäni huolta niin että Unnankin olisi mahdollisimman hyvä olla ja kasvaa.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Unnan odotus osa 8

Hhmmm... Mistähän sitä aloittaisi? :) Varmaan siitä, että taas pitäisi olla jo nukkumassa, mutta täällä minä vielä bloggailen masukuulumisia. Nyt varsinkin pitäisi olla aikaisin keräämässä voimia, kun on ollut melkoista härdelliä tämä arki ja tuntuu olevan muutenkin nyt väsy-kausi menossa.

Vauva tuntuu kasvavan masussa kovaa vauhtia. Eilen kävin laskurissa katsomassa raskausviikkoja, kun en muuten niitä muista, niin sen mukaan Unski olisi nyt noin 15cm pitkä (päästä peppuun) ja painaisi n. 250g. Eli ihan pieni rääpäle... :) Jännää silti, että Unna on jo niin tomera liikkeissään kun touhuaa tuolla masussa. Ihana muru!

Raskaus on sujunut minusta ihan hyvin. Ei siis ole ollut mitään kummallisuuksia. Kai sitä jo tässä kolmatta odottaessa alkaa jo olemaan niin tottunut raskauden aikaisiin yllätyksiin ja kolotuksiin, että ei ihan pienestä hätkähdä. :) Liitoskivut näyttäytyi taas tänään julmempana kuin tähän mennessä Unnan odotusaikana vielä koskaan. Muuten olen kyllä niiden kanssa pärjännyt ihan hyvin, mutta tänään oli liitokset ottaneet jostain nokkiinsa ja meinasvat jättää minut tyttöjen huoneen lattialle ihme asentoon. Onneksi kuitenkin pääsin siitä itse ylös ilman miehen apua. ;)

Ensi viikolla on rakenneultra. Välillä käy mielessä, että entäs jos vauvalla onkin jotain vakavasti pielessä, mutta olen sysännyt sellaiset ajatukset syrjään. Mietitään sitä sitten jos niin on. Siihen asti tuudittaudun siihen, että kun Unna niin aktiivisesti möyhentää tuota yksiöönsä, niin eiköhän sillä kaikki ole ihan hyvin. ;)

Sukupuoli asia on alkanut mietityttämään myös. Miehen kanssa päätettiin heti alkuraskaudessa, että ei aiota kysyä sukupuolta etukäteen, mutta voi veljet... mitä lähemmäs ultra tulee, sitä enemmän houkuttaa kysyä. :) Esikoisesta tiedettiin sukupuoli etukäteen, kuopuksesta ei. JOS me aiotaankin kysyä sukupuoli (jota kyllä epäilen, kun mies pystyy helposti pitämään aina alkuperäiset päätökset), niin en silti ole ajatellut kertoa sitä muille... Heh. Enpä. Tai siis en oikeasti ole, mutta ne jotka minua tuntee, niin nauraa tässä kohtaa päin naamaa. ;)

Minä näen tavallisestikin paljon unia ja muistan niistä paljon yksityiskohtia jne., ja varsinkin aina raskaana ollessa näen vielä enemmän unia. Pääsiäisreissussa näin yhtenä yönä kaksi eri synnytysunta, jossa molemmissa meille syntyi poika. Ensimmäinen synnytys oli "hätäsynnytys" ensiapu Acutassa verenvuodon takia. Olin tavallisella tarkkailuosaston verhopaikalla ja siinä laverin päällä kontillani. Ympärillä oli pari kätilöä ja pari ensiavun sairaanhoitajaa, joista nuo ensiavun hoitajat olivat ihan pihalla kaikesta. :) Odotimme lääkäriä ja käytin ääntä koko sen odottelun ajan. Tullessaan lääkäri kommentoi äänenkäyttöä positiivisesti ja kehoitti jatkamaan. Sitten piti alkaa ponnistamaan (kontillaan, laveri verisenä) ja lääkäri auttoi vauvaa vetämällä napanuorasta. Hetken ponnistelujen jälkeen vauva syntyi ja kaikki päättyi ihan hyvin. :)

Toinen uni oli lyhyempi ja siinä olin synnyttänyt tavallisessa Taysin synnytyssalissa vauvan, joka siis myös oli poika ja siinä sängyllä ollessa puoli-istuvassa asennossa kuulin, että kätilö sanoi vauvan painavan yli 3kg. (Vauva oli jossain siellä kätilön hoteissa, pukemishommiin kai menossa.) Olin siitä hirmu hämmästynyt ja ihmettelin, että no jopas on... "minun vauvat on aiemmin ollu kaikki alle kolme kilosia". Ja se uni päättyi siihen hämmästelyyn.

Nuo unet ovat olleet kyllä aika huvittavia siinä mielessä, että miksi lääkäri veti vauvaa napanuorasta ulos, miten minä olen päätynyt puoli-istuvaan asentoon sänkyyn ja miksi yli 3kg paino on hämmästyttänyt minua niin paljon. :) Paino-asia voi kyllä liittyä siihen, kun tytöt tosiaan oli syntyessään molemmat alle 3kg ja 50cm vaatteet tuli tarpeeseen. Nyt olen miettinyt, että jääköhän sen kokoiset kokonaan käyttämättä jos tuleekin tällä kertaa isompi vauva. :)

Posiitivinen asia mikä noista unista jäi oli se, että niiden jälkeen suhtauduin luontevammin siihen ajatukseen, että meille syntyisi poika. Olen muuten ajatellut oikeastaan koko ajan (ja vieläkin itseasiassa), että kyllä se kolmas tyttö on. VAIKKA varsinaista tyttö-oloa minulla ei ole koko aikana ollutkaan. Annista oli tosi selkeä tyttö olo, vaikka silloinkin näin unia että syntyi poika ja kaikki muut (yhtä ystävääni lukuunottamatta) olivat sitä mieltä, että poika se on.

No joo... Tälläsia tällä kertaa. Taidan mennä ripustamaan viimeiset pyykit kuivumaan ja sitten katselemaan uusia unia. ;) Öitä.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Guasha-lastat ovat TÄÄLLÄ!

Guasha-lastojen kimppatilaukseen osallistuneet voivat odottaa iloista postia vielä tämän päivän aikana. Guasha-lastat saapuivat n. 5min sitten ja alan nyt tarkistamaan hintaa ja käymään tilauksia läpi.

Tällainen ihana satsi ilahdutti tämän äidin muuten väsynyttä päivää. :)

*muoks* Hinnat on samat.. eli 4e, 5e ja 6e.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Tens-laite

*muokattu 7.4.10*

Tens tulee sanoista transcutaneous electrical nerve stimulation ja se on laite jota käytetään lihashierontaan ja kivunlievitykseen. Synnytyskivunlievitykseen sitä on käytetty menestyksekkäästi ympäri maailmaa jo useiden vuosien ajan. Suomessa tens on vielä vähän tuntemattomampi, vaikka ilokseni muutamissa synnytyssairaaloissa on jo sellainen laite omasta takaa. :)


Tens- laitteen idea perustuu siihen, että selkään laitettujen elektrodi-lätkien kautta tulevien pienten sähköimpulssien avulla stimuloidaan kehon omien kivunlievitys kemikaalien ja endorfiinien tuotantoa. Ajatuksena on, että tens-laite laitettaisiin päälle heti kun synnytys alkaa, jotta siitä saa parhaimman mahdollisen avun. Tens-laitteessa on hyvät säätö mahdollisuudet ja erilaisia toimintoja synnytyskivun lievitykseen. Se on helppo käyttää ja sen voi laittaa päälle ja ottaa pois juuri silloin kun itse haluaa. Tosin suihkussa ja ammeessa sitä ei tietenkään voi käyttää.

Tens-laitteita on erilaisia ja itse olen käyttänyt ja tutustunut Babycare Tens-laitteeseen, jota Aktiivinen synnytys ry vuokraa ympäri Suomen. Linkki vuokraus-blogiin tässä. Se on todella näppärä laite ja siinä on mukana neljä "keskikokoista" lätkää ja säätö mahdollisuudet nollasta 15:sta asti/ lätkä pari. Lisäksi siinä on BOOST-nappi supistuksen ajaksi, jolloin impulssit tuntuvat yhtäjaksoisena. Laitteessa on myös mode 1 ja 2, joista ensimmäinen on tarkoitettu synnytyksen alkuvaiheeseen (on kihelmöivän tuntuista) ja toinen on sitten kun tarvitsee lisää volyymia (jumpsuttavampaa impulssia). Lisänä on vielä mahdollisuus saada lisää tehoja opti-max napista. :) Kuulostaa moni mutkaiselta, mutta on hyvin yksinkertaista kun pääsee laitetta kokeilemaan.

Tens-laitteesta ei ole oikein käytettynä mitään haittaa vauvalle tai äidille. Pari vasta-aihetta on tens-laitteen käyttämiselle ja ne on tässä:
- iho on rikki ja muuten erittäin herkkä (siitä kohtaa mihin lätkät tulisivat)
- ei saa käyttää ennen 37. raskausviikkoa
- jos sinulla on sydämen tahdistin, sairastat epilepsiaa tai olet epävarma laitteen sopivuudesta sinulle, ota yhteys lääkäriisi.

Olen vuokrannut Aksyn tens-laitteita todella monelle synnyttäjälle ja kaikilta on tullut sama palaute: siitä on ollut apua! Täysin kivuttomaksi se ei tee, enkä usko, että kukaan niin olettaakaan, mutta se lievittää kipua ja auttaa selviytymään sen kanssa. Monet kokevat tens-laitteen käyttämisen myös siinä mielessä hyvänä, että heillä säilyy kontrolli itsellään ja saavat ITSE "hoitaa" sen avulla kipua.

Lisää tens-laitteesta:

Sähköimpulssit helpottavat supistuskipua -artikkeli

Babycare TENS

Labour TENS (helppo lukuinen ohje kuvineen)

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Synnytys mietiskely -koru

Satuin yhtenä päivänä selaamaan Annin kastejuhlassa saatua Kirkkovuosi lasten kanssa -kirjaa ja siellä oli yhtenä aiheena rukous-/mietiskelynauha lapsille. Sain siitä idean tehdä synnytystä varten oman mietiskelykorun. Idea on siis se, että jokaisella isommalla helmellä on joku oma merkitys ja nauhaa voi käyttää apuna mietiskelyssä. Tässä tapauksessa synnytykseen valmistautumisessa ja mahdollisesti myös itse synnytyksen aikana jos niin haluaa.

Minun korusta tuli tällainen...


Helmien merkitykset: (yllä olevasta kuvasta ylhäältä alaspäin suurin piirtein)

Iso neliö - ei merkitystä, jouduin laittamaan esteettisistä syistä kun yhdistin korun :D
Violetti helmi - Turva
Valkoinen helmi - Rauha/rauhallisuus
Kelta-sininen - Ääni
Musta-kultakoristeltu soikea - Antautuminen

Beige suppilo - Rentous
Raidallinen suppilo - Luonnollisuus
Pinkki helmi - Rakkaus

Vaal.pun. sydän - Unna
Ruskea-kulta helmi - Kipu
Vaal.vihreä kuutio - Ilo
Sininen helmi - Vesi


Vaaleanpunainen sydän on UNNA.


Mietiskelynauhaa aion pitää jossain käsien ulottuvilla, josta sen voi napata vaikka päivällä jossain sopivassa raossa tai sitten vasta illallla ennen nukkumaan menoa. Alkuun varmaan pidän mietiskellessä pientä lunttilappua helmien merkityksistä ennen kuin ne muistaa ulkoa.

Korun tein siis niin, että ostin ensin Helmimerestä helmiä ja mietin jo siinä ostohetkellä, että mitkä tuntuisi sopivilta juuri tähän nauhaan. Sitten kotona mietin, että mitkä asiat synnytyksessä on minulle tärkeitä, mitkä asiat synnytykseen kuuluu ja millaisia "elementtejä" toivoisin tulevaan synnytykseen. Laitoin ne ranskalaisin viivoin ylös ja sitten etsin aina aiheeseen/asiaan sopivan helmen. Lopuksi tein nauhan, johon laitoin myös välihelmiä.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Synnytykseen valmistautumis-harjoitus

Pääsin pitkästä aikaa saunaan YKSIN ja RAUHASSA. Päätin heti käyttää tilaisuuden hyväkseni ja harjoitella äänenkäyttöä pitkästä aikaa. (Hilkka-Liisa Vuori suosittelee äänenkäyttöä ja siihen liittyviä harjoituksia jo raskausaikana - monestakin syystä. :)) Tein pienen harjoituksen, joka voisi olla yksi osa synnytykseen valmistautumista.

Kirjoitan sen tähän, jotta voitte kokeilla sitä ja muokata juuri teille sopivaksi. Kaikki ei tykkää esim. saunomisesta, joten sen tilalle voi miettiä jonkun muun toteutuspaikan ja -ajankohdan. Itse en normaalisti juuri nauti saunomisesta, mutta aina raskaana ollessa se on ihanaa (yksin ja rauhassa) ennen kuin keskiraskauden lopusta se pitää lopettaa supisteluiden takia.

*****

Istu sopivan lämpimässä saunassa hyvässä asennossa ja laita silmät kiinni. Anna ajatusten valua jonnekkin kauas ja yritä rentoutua. Anna alaleuan ja suun roikkua rentoina. Keskity vain itseesi ja nauttien tästä hetkestä ja omasta olostasi.

Kun sinun on hyvä olla, voit henigttää pari kertaa syvään henkeä ja alkaa sen jälkeen huokailemaan hellästi uloshengityksen mukana: "haaaaa..". (Tämä on synnytyslaulua yksinkertaisimmillaan.) Voit antaa siinä samalla käsien sivellä päätäsi ja kasvojasi, muistaen pitää leuka ja suu rentona.

Anna rentouden vallata sinut kokonaan päästä varpaisiin ja hellän äänen saavuttaa myös pieni matkustaja, joka nauttii äänestäsi ja sen väreilystä kehossasi.

Halutessasi voit "haaaaaaa":n lisäksi kokeilla "aaaauuuuu" tai "aaaooouuumm":ia, mikäli tuntuu siltä. Pääasia on, että pystyt rentoutumaan ja sinun on hyvä olla. Äänen käyttäminen alkaa alun jälkeen tuntua yhdeltä osalta sinua ja vauvaa... teidän yhteyttä. Samaa yhteyttä joka voi syntyä teihin synnytyksenkin aikana. Myös sama rentouden ja hyvän olon tila voi olla läsnä kun synnytät pientä vauvaasi.

Jatka rentoutumista ja hellää äänenkäyttöä niin kauan kuin tuntuu hyvältä ja luontevalta, ja saunassa jaksat olla. Voit myös halutessasi valella vadista viilentävää vettä päällesi harjoituksen aikana.

*****

Itse en tehnyt tuota harjoitusta kuin muutaman minuutin, ehkä 5min maksimissaan. Silti se oli hurjan rentouttavaa ja äänenkäyttö tuntui mukavalta pitkästä aikaa. :) Saunassa ollessa tuli myös sellainen olo, että siellä voisi olla mukava rentoutua myös synnytyksen aikana (kunhan se ei ole liian kuuma). Sauna on jotenkin sellainen paikka, että jos sitä ei inhoa tai karsasta niin yleensä siellä automaattisesti rentoutuu ja rauhoittuu. Miksi ei siis myös synnytyksen aikana?! Itse tiedän muutamia, jotka ovat olleet pitkään saunassa synnytyksen aikana ja ovat kokeneet sen erittäin hyvänä apuna. Toki silloin täytyy muistaa juoda, juoda ja juoda. :)

torstai 1. huhtikuuta 2010

Doulat facebookissa

Laitoimme doula-kollegani Katin kanssa Facebookiin SUOMEN DOULAT-ryhmän, jonka ajatuksena on mahdollistaa sitä kautta Suomen doulien verkostoitumisen. Siellä voi doulat vaihtaa kuulumisia, kertoa tulevista koulutuksista, jne..

Eli kaikki doulat - tervetuloa! :)

PS. Guasha-lasta tilaus lähti eilen matkaan Ameriikan maalta. Tänään hoitelin jo tullaukset valmiiksi, joten noin maks. viikko pitäisi mennä, että lastat minulla ja valmiina lähtemään uusiin koteihin. :)