keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Kirja: The Mama Bamba Way

Joku aika sitten siivosin synnytyskirjakaappiani ja laitoin monta kirjaa kiertoon. Todelliset helmet jätin kaappiin ja yksi niistä on The Mama Bamba Way, johon tutustuin ensimmäisen kerran Saksassa Midwifery Todayn konfrenssissa. Kirjan on kirjoittanut Robyn Sheldon ja se todella vie mennessään. Kirja on visuaalisesti kaunis ja sisällöltään voimaannuttava! Suosittelen lämpimästi.


Tiedän, että monelta äidiltä ja kätilöltä jää kirja lukematta, koska se on englanniksi. Siksi halusin kirjoittaa siitä tähän jotain sattumalta valitsemiani lempikohtia, vaikka olenkin surkea kääntäjä. Luulen kuitenkin, että saan kuitenkin välitettyä niiden viestin suomeksi. Ehkä vähän puujalkaisena, mutta kuitenkin. :)

"Synnytyksen rakastaminen on samansuuntainen kokemus kuin rakastaa elämää. Me emme voi kokea rakkauden ja naurun täyteistä synnytystä syleilemättä sitä kokonaisuudessaan. Kivun syleilemisen idea ja synnytyksen intensiteetti voi tuntua alkuun pelottavalta ja hölmöltä, mutta koko sydämestään sukeltaminen kokemukseen muuttaa sen. Synnytyksessä jokaisen kivuliaan tuntemuksen tullessa sen tervehtiminen sisältää mahdollisuuden muuttaa kokemus.

Fysiologisen, psykologisen, älyllisen ja henkisen lähestymistapojen keskinäinen riippuvuus elämään ilmentyy selvästi syntymässä ja kuolemassa. Nämä siirtymävaiheet ilmentää intensiteetin mikä, syleillessä, muuttaa meitä ja maailmaa ympärillämme. Synnytyksestä voi tulla ekstaattinen ja miellyttävä silloin kun rakastamme sitä. Kuolema myös läheltä sisältää mahdollisuuden parantaa valtavia emotionaalisia haavoja niin kuolevassa kuin surevassakin."

"Ainoa työväline jonka tarvitsemme elämän, syntymän ja kuoleman syleilemiseen on luottaa kehon luontaiseen kykyyn rakastaa. Kätilönä tiedän kehon uskomattoman kyvyn synnyttää luonnollisesti ja antautumisen synnytysprosessille kuin eläin. Omista synnytyskokemuksistani tiesin eron supistuskipujen vastaan taistelemisen tai avoinna pysymisen epätavallisella omasta kehosta tulevalla voimalla jokaisen synnytysaallon mennessä minun läpi. Taistelu kipua vastaan aiheutti pelon, pahoinvoinnin ja kidutuksen aaltoja. Prosessille avoinna pysyminen ei ollut fysikaalisesti vähemmän intensiivistä. Mutta kokemus oli aivan toinen."

                                        ~~~~~

"Vauvat tuntevat enemmän kuin me tietoisesti tiedostamme ja synnytys psykologia tukee hypoteesia, että vauva on viisas ja sensitiivinen. Monet perinatalogiset psykologit myöntävät, että synnytys voi vaikuttaa vauvan asenteeseen elämää kohtaan joko positiivisesti tai negatiivisesti."

"Olemalla täysin läsnä synnytyksessä on tärkein lahja jonka voimme antaa lapsillemme - jos emme pelkää synnytystä, heillä ei ole tarvetta pelätä elämää; me suomme heille kyvyn upottaa itsensä täysin sen ihmeisiin ja rikkauteen."

                                         ~~~~~

"Kontrolli ja vastustus muodostaa pelkoa ja kipua synnytykseen, mikä johtaa lisäkontrollin tarpeeseen ja aiheuttaa lisää vastustusta ja suuren halun paeta tuntemusten kokemista."

"Häiritsemättömien synnytysten aikana vajoamme transsimaiseen tilaan synnytyksen loppua kohti. Voimme tarvittaessa kuulla mitä kehomme ulkopuolella tapahtuu ja vastata kysymyksiin, mutta ulkopuolinen maailma tuntuu siirtyneen kauas, ja olemme syvästi uponneita alkukantaiseen synnytyspaikkaan minne luomme omat äänet ja meidän oman maailman.
...
Paljon meidän synnytyspelosta saattaa polveutua haluttomuudesta mennä näihin pimeisiin tuntemattomiin paikkoihin. Tanssi ja täysin rakastettuna olemisen intiimiys synnytyksessä luo tarpeellisen tuen antautumiselle ja irti päästämiselle synnytyksessä."

"On olemassa symbolisia viestejä koneissa, henkilökunnan asenteessa, synnytyslääkärin äänessä ja kysymyksiin antamissa vastauksissa, jotka viestittää meidän tarvitsevan kaiken mahdollisen avun joka on saatavilla koska meidän synnyttävä kehomme on suunniteltu viallisiksi. Luottamuksen puuttuessa ja pelon ympäröidessä synnytystä kehoillemme on vaikeaa olla noudattamatta näitä odotuksia, ja monet meistä kokee melkein helpoitusta antaessa kehomme asiantuntijoiden käsiin, täten vahvistaen ´ei riittävän hyvä´-tunnetta meidän valmiiksi epävarmassa itsetunnossa."

"Synnytyksessä vauvat ilmeisesti kokevat tuntemuksen ahtautumisesta kehoonsa, mikä tuntuu painavalta, kömpelöltä, melko sopimattomalta ja erittäin rajoittavalta. Samanaikaisesti heidän pieni vartalonsa voi tuntua myös ihmeelliseltä, uudelta ja innostuneelta jos heidät kohdataan rakkaudella ja hyväksynnällä ja jos heillä on järjestelmässään (ts. kehossa) endorfiinejä ja oksitosiinia äidiltään luonnollisen ja pelottoman synnytyksen kautta."

"Häiritsemättömillä ja pelottomilla synnytyksillä on emotionaalinen vaikutus synnyttämiimme vauvoihin. Ei ole myytti, että vauvat voi hymyillä syntyessään; he usein tekevät niin, jos eivät ole sokissa tai emotionaalisesti perääntynyt synnytyksessä."

                                   ~~~~~~

"Kun näemme synnytyksen arkkityyppisenä tapahtumana on sillä merkittävä psykologinen vaikutus meidän vastasyntyneille. Silloin me kunnioitamme synnytystä eri tavalla; me ymmärrämme sen rituaalisen tarkoituksen, sen merkityksen meidän elämälle. Se kuinka me synnymme vaikuttaa siihen kuinka me elämme."