torstai 2. huhtikuuta 2009

Voimalauseet

Voimalauseet.. Onko ne tuttuja? Oletko kuullut niistä synnytysvalmennuksissa? Minulle ne ei ollut tuttuja ennen Aktiivinen synnytys ry:hyn tutustumista ja Napapiirin Pintaa syvemmälle-valmennusta. Heidiä synnyttäessä en niitä hoksannut käyttää, enkä silloin vielä niistä niin paljon tiennytkään. Annin synnytyksessä muistan muutamia kertoja niitä ajatelleeni ja saaneeni niistä apua.

Olen tehnyt molempien tyttöjen synnytyksiin synnytysvihkon (jossa mm. synnytystoivelista, tukihenkilön muistilista, doulan rooli..). Heidin vihkossa oli enemmänkin kuvia eri asennoista ja lääkkeellisiä kivunlievitysvaihtoehtoja kun taas Annin vihkossa lista lääkkeettömistä kivunlievitysvaihtoehdoista, voimalauseita, kuvia eri synnytysvaiheiden tavallisimmista kipukohdista/-alueista, jne..

Voimalauseet olin kirjoittanut kukkien lehdille...


Voimalauseita voi keksiä itse tai sitten hyödyntää kirjoista, lehdistä tai muiden kirjoituksissa olevia lauseita. Lauseita voi kerätä pitkin raskautta ja kirjoittaa niitä ylös. Samalla ne tulee tutuiksi ja antavat voimaa jo synnytykseen valmistautuessa. Mielestäni kannattaa kerätä erilaisia lauseita, koska etukäteen ei voi varmaksi tietää millainen voimalause on tarpeen tai auttaa parhaiten. Itse muistan 30min automatkalla olleiden pahimpien supistusten aikana miettineeni "Anna vauvan lasketua! Auta vauvaa rentoutumalla!". Se auttoi!

Voimalauseet kannattaa tosiaan kirjoittaa ylös ja ottaa synnytykseen mukaan. Tukihenkilön kanssa voi vaikka sopia, että sanoo niitä synnyttäjälle synnytyksen aikana - jos haluaa. Tai sitten jos pystyy niin voi niitä sieltä itsekin lukea tai vaikkapa kirjoittaa näkyvällä paikalla olevalle paperille jonkun lauseista, jota voi vilkaista aina välillä.

Tässä joitain esimerkkejä voimalauseista: *muokattu 11.5.2010*

Minä synnytän!
Minä tiedän parhaiten!
Vauva syntyy!
Luotan vaistooni.
Kuuntelen kehoani.
Teen yhteistyötä vauvan ja polttojen kanssa!
Autan vauvaa syntymään!
Uskon itseeni!
Keskityn itseeni ja vauvaani.
Vapautan itseni!
Annan vauvan laskeutua!
Autan vauvaa rentoutumalla.
Minä pystyn tähän!
Olen turvassa!
Poltto on kohta ohi!
Minä selviän tästä!
Rentoudun/rauhoitun ja autan vauvaa!

7 kommenttia:

  1. Hei! Ihan loistavia juttuja Sinulla täällä!

    Olen itse matkalla kohti ensimmäistä synnytystäni, rv 30+6, ja todella kiinnostunut kokeilemaan erilaisia kivunlievitystapoja (vs. epiduraali) sekä muutenkin aktiivisempaa oloa.
    Takana on äitiysjooga täällä Helsingissä, jossa sain sen asiantuntevalta vetäjältä, Malla Rautaparralta tosi hyvää briiffiä näistä asioista.
    Taidanpa heti alkaa listaamaan toiveitani paperille, ja käyn siinä sivussa täällä kurkkimassa silloin tällöin. ;)

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että olet löytänyt tänne. :)

    Malla on tosiaan ihan guru alallaan! Tampereellakin Napapiirin äitiysjoogiin kuuluu puolen tunnin info raskausaikaan ja synnytys & lapsivuodenaika juttuihin liittyen. Niitä pitävä Merja Pennanen on kanssa tosi ammattilainen. :) Itse kävin molempia tyttöjä odottaessa hänen joogissaan.. ja tulipa muuten oltua suihkussa aika syväkyykyssä. ;)

    VastaaPoista
  3. Tulipa tällainen spontaani voimalause-tilanne mieleen:
    Hoidin opiskelijana toissynnyttäjän synnytystä, joka eteni vauhdilla. Synnytys oli siis pitkällä jo kun pariskunta tuli synnyttämään, eikä synnyttäjä ollut oikein ehtinyt "mukaan" synnytykseen.
    Oli aika hätääntyneen oloinen, ei halunnut ollenkaan kuunnella mitä minä ja kätilö sanottiin. Kun koitin sanoa että "Minna" sun vauva syntyy - hän vain itki että "älkää kiusatko mua" :´(
    Yhtäkkiä mies otti tiukemman otteen vaimonsa hartoista ja sanoi oikein kannustavasti ja innostuneena: "Minna" NYT ME SYNNYTETÄÄN!
    Jolloin "Minna" havahtui, keräsi itsensä, synnytti aivan omin voimin hyvinvoivan lapsen ja oli lopuksi tyytyväinen koko synnytykseen.
    Mielestäni mies toimi käsittämättömän neuvokkaasti, kun uskalsi ottaa ohjat omiin käsiinsä! <3
    (Ja nimi on tietty keksitty...)

    VastaaPoista
  4. Olin valmentautunut synnytykseen kuuntelemalla jonkinverran voimalauseita CD:ltä, miettimällä omia voimalauseita, joita mies eli isä eli tukihenkilö olisi sitten lukenut synnytyksessä. Voimalauseiden lukeminen kuitenkin jäi, enkä niitä miehen lukemana edes kaivannut, koska jotenkin mun mielestä se olis tuntunut teennäiseltä ja käsikirjoitetulta. Parasta oli kun kätilö sanoi asioita kuten "Anna hänen laskeutua" ja "Anna hänen tulla ulos" tai jotain sellaista. Kätilön sanomina musta tuntui että noissa lauseissa oli jotenkin uskottavuutta ja voimaa eniten!

    VastaaPoista
  5. Tiittis: Toi on muuten varmaan tosi tavallista, että se mitä on etukäteen aatellu, ei tunnukaan synnyttäessä enää hyvältä ajatukselta. Tai ei ole enää tarvetta siihen. :)

    Voimalauseissakin tosiaan oleellista on se, että on oikea lause oikeaan tilanteeseen. Usein kätilö tai doula osaa lukea äidin tilannetta ja tarpeita paremmin kuin mies... :)

    VastaaPoista
  6. Ihana blogi!

    Voimalauseista:

    Yleensä kehoitetaan välttämään "negatiivisia" voimalauseita jotka sisältävät sanan "älä" tai "ei" tms., koska alitajunta ei tunnista negaatiota.

    Esimerkki -- jos sanon sinulle "Älä näe mielessäsi vaaleanpunaista elefanttia", näet sen todennäköisesti mielessäsi...

    Siksi muokkaisin ton "älä taistele kipua vastaan" voimalauseen muotoon "mene kivun mukana" tms. :-)

    Minni

    VastaaPoista
  7. Minni: Hyvä pointti nuo negatiiviset sanat.

    Esim. tuo "Mene kivun mukana" on paljon positiivisempi ja varmasti hyodyllisempikin, kuin tuo "älä taistele kipua vastaan". Siinä annetaan samalla "keino" selviytyä.. mennä kivun mukana. Kun taas "älä taistele kipua vastaan" jättää vähän niinkuin neuvottomaksi.. Eipä muuten ole ollenkaan voimaannuttava lause.

    VastaaPoista