Toive raskautumisesta

Joku ehdotti aiemmin kommenteissa, että kirjoittaisin jotain raskautumisesta ja lapsettomuudesta. Koitan nyt kirjoittaa jotain, katsotaan kauanko ehdin ennen kuin minua tuolla kaipaillaan. :)

Meillä itsellä oli se tilanne, että olimme yrittäneet raskautua noin vuoden ajan. Suositushan on, että pari yrittäisi vuoden ajan ja vasta sen jälkeen hakeutuisi lapsettomuustutkimuksiin. Ellei sitten ole jotain erityistä minkä takia sinne kannattaisi mennä jo aiemmin. Meidän kohdalla tutkimuksista oli apua ja minusta löytyi vähän vikaa. Kierto oli epäsäännöllinen ja eikä minun munarakkulat kypsyneet tarpeeksi isoksi, vaan niitä irtosi useampi liian pieni. Meidän onneksi pari hoitokiertoa auttoi ja Heidi alkoi kasvamaan kohdussani. :)

Lapsettomuustutkimusten ja -hoitojen aikana tuli käytyä pienessä ajassa melkoinen myllerrys ja vuoristorata. Vertaistuki oli tärkeää, ja kirjoista sain myös apua. Rasittavinta oli se, että vaikka tiesi stressin vaikuttavan raskautumiseen, niin silti oli hirmu vaikea olla miettimättä ja/tai stressaamatta sitä, että onko tullut raskaaksi vai ei. Todella monelle "ei pysty saamaan lapsia"-leiman otsaansa saaneelle onkin käynyt niin, että hoitojen lopettamisen jälkeen, sitten kun kaikki toivo on jo menetetty ja elämä laitettu uusille urille, onkin tullut luomusti raskaaksi.

Näin muutama vuosi tuosta lapsettomuus-elämänvaiheesta, jälkeenpäin olen tullut siihen tulokseen, että jos toivoo raskautuvansa, niin kannattaa ensimmäisenä tarkastella omia elämäntapoja. Esim. ravitsemus, kiire ja stressi, alkoholi & tupakointi, liikunta ja muu hyvinvointi. Jos itsekriittisen tarkastelun jälkeen on jotain parannettavaa esimerkiksi siinä mitä syö tai polttaako tupakkaa tai onko hurjan paljon ylipainoa, niin sitten niihin asioihin kannattaa tehdä korjauksia heti. Oman kehon toimintaa kannattaisi siis saada tasapainoitettua ja normalisoitua. :) Jos siihen tuntuu tarvitsevan ulkopuolista apua, niin suosittelen lämpimästi refleksologian/vyöhyketerapian ja/tai homeopatian kokeilua.

Tiedän, että monet raskautumista toivovat käyttävät paljon ovulaatiotestejä ja raskaustestejä. Minusta niitä kannattaa käyttää vasta sitten jos on jossain lapsettomuushoidossa ja silloinkin vain harkitusti. Testien kanssa lähtee usein helposti "mopo käsistä" ja koko kuukautiskierto saatttaa mennä siihen, että lasketaan päiviä koska kannattaa testata ja koska mikäkin testi on otollisin. Siitä saa vain suurimmaksi osaksi turhaa stressiä ja mielipahaa. Tiedän, että siinä kohtaa kun toivoo eniten maailmassa, että tulisi raskaaksi, on vaikea jättää asia oman kehon ja ns. korkeamman voiman haltuun. Sitä kannattaa kuitenkin yrittää.

Tutkimusten mukaan jo raskautta suunnitellessa kannattaisi syödä foolihappoa. Olen samaa mieltä. Ajattelen myös, että ruokavaliota kokonaisuudessaan kannattaisi muutenkin korjata siihen suuntaan mitä sen suositellaan olevan raskaana ollessa, jos siihen on aihetta. Esim. jättäisin energiajuomat pois kokonaan. Nythän on ollut mediassakin paljon juttuja siitä miten esim. kemikaalit vaikuttavat sikiön kehitykseen ja rintamaidon laatuun.

Muistaakseni ainakin Gentle birth, gentle mothering -kirjassa sanotaan, että raskaana olessa pitäisi välttää kemikaaleja, meikkejä, jopa ihokarvojen vahaamista, ym. En muista enää tarkemmin, mutta ei siis ole mikään uusi juttu se, että sillä on hurjasti vaikutusta sikiöön (ja rintamaitoonkin), että kuinka sinä omaa kehoasi huolehdit. Jos pitää meikkaamista ja hajuvesien ym. käyttämistä tärkeänä, niin silloin kannattaa etsiä niitä luonnollisempia tuotteita. Vaihtoehtoja on nykyään koko ajan enemmän! :)

Väestöliiton sivuilla on ainakin ennen ollut hyvää asiaa raskautumisesta ja lapsettomuudesta. Muita linkkejä en tähän kohtaan muista, enkä ehdi etsiä.