Break the silence

You tubessa on kiva video tärkeästä asiasta. Suosittelen!

Break the Silence: Respectful Maternity Care

Kun kaikki menee pieleen

Olet saattanut valmistautua synnytykseen monin eri tavoin usean kuukauden ajan ja lopulta ympäristöstä johtuvista syistä kaikki meneekin pieleen ja synnytyksestä jää trauma. Tai olet ajatellut, että kyllä ne ammatti-ihmiset osaa sanoa mitä pitää tehdä, mutta niin ei käykään... tai käy, mutta silti synnytys päättyy isoon kasaan surkeita sattumia.

Mitä tehdä kun synnytyksessä menee kaikki pieleen?

Se miksi valitsin nyt tämän aiheen on se, että jälleen kerran kuulin niin käyneen. Se tuntuu niin kurjalta! Miten voikin KAIKKI mennä pieleen... yksi asia toisensa perään. Se mikä siitä kaikesta jättää trauman on se, että ei ole tullut kuulluksi, ei ole saanut riittävästi tukea tai henkilökunnan kanssa ei ole kemiat kohdanneet. Tai jopa kaikkia noita.

Noh... Mitä tehdä sitten?

Etsi kuuntelija tai useampikin (ammattilainen, vert.tuki tai esim. ystävä).
Jos ensimmäinen ei ole sopiva, etsi toinen.

Puhu.
Puhu.
Puhu.
Puhu.
Puhu.

Voit myös kirjoittaa tai piirtää.

Anna kaikkien tunteiden tulla.

Yritä olla kärsivällinen ja anna aikaa itsellesi ja eheytymiselle.
Yritä olla armollinen itsellesi.
Yritä olla syyllistämättä itseäsi.

Voit kokeilla monia eri tuotteita eheytymisen avuksi, kuten:
Rescue Remedy tipat
Frantsilan: Aputipat, Tyyneyden tipat, Kukkaterapia
Homeopaattiset rakeet
Eteeriset öljyt.


Akuutin vaiheen mentyä ohi...
- Voit osallistua traumakursseille tai keskusteluryhmiin.
- Anna palautetta synnytykseen osallistuneille, jotta he saavat mahdollisuuden kehittyä sen myötä paremmiksi työntekijöiksi.

Saksan luentoja, osa 2

Koitin saada selvää noista minun syksyisistä muistiinpanoista... hiukan haastavaa. :D Tänä syksynä täytyy kyllä tehdä paremmat muistiinpanot! :)

Gail Hart piti tosiaan luennon synnytyksen toisesta vaiheesta. Tässä lyhykäisyydessään se mitä muistiinpanoistani sain selvää. :D

- Toisen vaiheen ongelmat johtuu 1. vaiheen ongelmista. Suurimpana syynä on väsymys. Eli tärkeää olisi ennaltaehkäisy ja hoksata mahdolliset tulevat ongelmat hyvissä ajoin.

Kalvojen puhkeaminen
- Kalvojen puhkeamisesta 72h päästä puututaan -> tärkeää: lämmön mittaus, dopplerilla sydänäänet, EI sisätutkimuksia, hyvä hygienia!

- Tutkittu: Jos EI sisätutkimuksia tehdä kalvojenpuhkeamisen jälkeen niin: 8h päästä EI bakteereja kohdussa. 12h päästä EI kasvavia bakteereja kohdussa! Jos sisätutkimuksia tehdään niin tilanne on täysin toinen.

- Jos ei ole tulehdusta jo ennestään, niin ei tule tulehdusta jos ei laita vaginaan mitään.

Uupuminen
- "Maternal exhaustion":
1. uupumuksen ennaltaehkäisy ja havaitseminen
2. kivunlievityksen korjaaminen (emotionaalinen ja fysiologinen)
- ei liikaa kävelyä

- Synnytyksen alussa voi kävellä, shoppailla jne. Aktiivisessa vaiheessa synnytyspesä!

Kipu
- 9kk aikaa opetella rentoutumaan ja harjotella nukkumaan menoa.

- Kivunlievitys: vesi, yrtit, luonnolliset menetelmät ja lääkkeet

- Ponnistusvaihe: Ei fysiologista syytä kipuun. Painetta, ei kipua. Ligamenttikipuihin ja välilihalle LÄMPÖ. "Iron perineum": asennon vaihto.

- Pelko-jännitys-kipu -kehä joka saatava poikki.

- Jos tulevan kipun pelkoa synnyttäjällä: Tuo tähän hetkeen ja tunteeseen! "Supistus kerrallaan." - ajatus.

- Ponnistuttaminen aiheuttaa kipua!

- "You are almost there!", "You´re so close!", "Just relax". Eli lyhyitä kannustavia lauseita.

Pitkä ponnistusvaihe
- Tutkittu: Pitkä ponnistusvaihe ei haittaa vauvaa jos ei ponnistuteta, vaan äiti saa ponnistaa itse omaan tyyliin ja tahtiin!

Sydänäänet
- Sydänäänet ponnistusvaiheessa pidempään ja harvoin: 5min välein 1min ajan

Ponnistussuunta
- Jos synnyttäjä ei pysty ponnistamaan itse ohjautuen ja hänellä vaikea hahmottaa mihin ponnistaa, niin EI: ponnista niinkuin olisit kakalla!

- Vaan enemmin käsi alavatsalle navan ja häpyluun väliin ja ponnistus niin kuin työntäisi käden siitä vatsalta pois. Silloin ponnistus suunta on oikea, eikä jännitä lantion pohjaa!

- Jos synnyttäjä sängyssä niin ikäänkuin vetäisi synnyttäjää käsistä ylös sieltä sängystä. Siinä löytyy myös oikea suunta.

Syntymän jälkeen
- Häiritsemätön rauha äidille, vauvalle ja mahdolliselle puolisolle!
- Kätilöt askel taakse päin.
- Vauvalle turvallisin paikka on äidille turvallisin paikka missä vauva voi olla. Eli EI eroteta äitiä ja vauvaa.

***

Kysykää jos on joku asia epäselvästi tms. :)

Vuoden 2011 synnytyskuva

Linkistä löytyy aivan upeita ammattilaisten ottamia synnytyskuvia erilaisista synnytyksistä! Katsokaa ja ihastukaa....

Birthphotographers photo of the year 2011

PS. Kiinnostaako postaus homeopatiasta ja aromaterapiasta synnytyksessä?

Sekalaisia synnytyskuulumisia...

Aika vierähtelee niin eteenpäin ettei itse perässä pysy. Viime postauksestakin on näköjään jo montamonituista viiikkoa vaikka itsestä tuntuu siltä, että juurihan sen kirjoitin. :)

Sairaanhoitaja -lehdessä 2/2012 julkaistiin Best Practice Sheet - JBI-suositus, jonka otsikointi oli: Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämisen aiheuttaman trauman hoitoon on mahdollisuus vaikuttaa hoitajajohtoisella imetysohjauksella. Suosituksessa sanottiin, että raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen imetysasennon ja tarttumistekniikan ohjaus vähentää nänni/rintakipua. Lämminvesihaudetta suositeltiin kivun/trauman (=rikkinäinen rinnanpää) hoitamiseksi. Suositus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa: www.hotus.fi

Ystäväni lähetti minulle linkin tekstiin, jossa Michel Odent kertoi mitä synnyttäjä synnyttäessään tarvitsee. "Keep it simple" - otsikoitu tekstin ja Michelin viesti oli yksinkertaisesti se, että äiti tarvitsee synnytysympäristöltä intimiteettiä ja yksityisyyttä! Michelin mielestä syntyvän vauvan vanhempien lisäksi paikalla olisi hyvä olla vain kokeneita naisia (kätilö, doula, muu naistukihenkilö), jotka osaavat olla hiljaa.

Pitkästä aikaa kävin lukemassa Aksyn sivuilla oman synnytysammattilaisille suunnatun tekstini aktiivisesta synnyttämisestä. Ajattelin linkittää sen tänne. :) Eli Mitä on aktiivinen synnytys?

Avaudun kuin kukka!

Olen kirjoittanut aiemminkin (moneen otteeseen) siitä, että perheiden kannattaa rohkeasti jo raskausaikana tsempata itseään siihen ajatukseen, että jos menevät sairaalaan synnyttämään, niin he ovat siellä ASIAKKAITA eikä potilaita. Samaa ajatusta toivon myös kätilöiden ja lääkäreiden itselleen muistuttavan. Synnyttäjällä/perheellä on täysi oikeus esittää omia ajatuksiaan ja toiveitaan esim. synnytystoivelistan/-suunnitelman muodossa. Synnyttäjälähtöistä työtä tekevä kätilö näkee toivelistan tuomat edut ja pyrkii aktiivisesti toteuttamaan niitä. Toivelistassahan on juuri sille naiselle/perheelle merkityksellisiä ja tärkeitä asioita, joita tavallisesti on mietitty pitkään ja hartaasti.

On ollut ihana kuulla kertomuksia synnytyksistä, joissa kätilö on kunnioittanut äidin toiveita ja pyrkinyt toiminnallaan edistämään toiveiden toteutumista ja kannustanut äitiä niiden saavuttamiseksi vaikka äidiltä olisi ollut voimat ja tahto jo loppumaisillaan. Jälkikäteen monet äidit ovat olleet hurjan kiitollisia kätilölleen, joka on muistuttanut (jopa aika napakastikin) hänen raskausaikana kirjoittamista toiveistaan.

Perheille haluaisin vielä sen sanoa, että vaikka sairaala on vieraspaikka ja olette siellä vain käymässä, niin se paikka on silti JUURI TEITÄ ja teidän tarpeita VARTEN. En nyt tarkoita mitään tiukkoja vaatimuksia ruoan tai vaikka verhojen värin suhteen, vaan sitä henkisempää puolta. Se millaista tukea saatte, miten teitä kohdellaan, millainen tunne kohtaamisista jää, jne. Toki ruuasta on mainittava sen verran, että synnytyksen aikana SAA SYÖDÄ ja JUODA, ja on tärkeääkin monesta syystä. Usein sairaaloissa onkin välipalatarpeita varattuna synnyttäjille. Eri asia on, että tarjotaanko niitä.

Tänä kauniina pakkaspäivänä toivon, että mahdollisimman monet tulevat äidit ja isät löytävät itsestään voimaa ja varmuutta uskoa syntymän fysiologiseen luonnollisuuteen, ja luottamusta itseensä (ja puolisot naisiinsa) synnyttäjänä. Oksitosiinin ja kosketuksen positiivista merkitystä synnytyksen edistymisen kannalta ei saa aliarvioida, aivan kuten ei oman psyyken merkitystäkään. Pelko, jännitys ja ahdistus voivat olla merkittäviä esteitä synnytyksen edistymiselle.

"Synnytyksen kulkuun vaikuttavat monet asiat, kuten huolellinen valmistautuminen, synnytysympäristö, paikalla olevat ihmiset ja heidän mielentilansa, hoitohenkilökunnan toimintatavat, asennot synnytyksen aikana, lääkkeiden ja toimenpiteiden käyttö ym. ym. Se, miten synnytys milloinkin etenee, on kaikkien näiden ja monien muiden asioiden yhtälö."
- Päivi Laukkanen, childbirth educator -

Synnytysloitsuja

Löysin netistä mielenkiintoisen julkaisun aiheesta Neitsyt Maria synnytysloitsuissa. Maarit Viljakaisen kirjoittamassa julkaisussa kerrottiin erilaisista loitsuista ja niiden tarkoituksesta. Loitsuistakin tuli ilmi se kuinka ennen vanhaan synnytettiin saunassa. Raskaus ja synnytys pyrittiin salaamaan ja vaikeissa synnytyksissä mukana oli tietäjä, jonka tehtävänä oli lausua loitsuja. Loitsuilla pyydettiin apua vahvemmilta voimilta.

Kuva: Ritva-Sofia Lintu: Madonna ja lapsi, rakukeramiikka, 2005. Pekka Helín

Julkaisussa kerrottiin, että "vaikeissa tapauksissa naisen synnytystiet voideltiin hylkeenrasvalla, mer´ajulla". Se on siinä mielessä hyvin mielenkiintoista, että Saksan Midwifery Todayn seminaarissa 2011 Michel Odent puhui luennollaan vastasyntyneen kinasta ja siitä kuinka samanlaista se on hylkeenpoikasen kinan kanssa!

Suosittelen lämpimästi julkaisuun tutustumista. Se on hyvin mielenkiintoinen. :)

Uusia linkkejä

Tässäpä pari uutta linkkivinkkiä näin uuden vuoden aluksi! :)

Minun kotisynnytykseni

Synnytysmatkalla

Mullistavan Muiskun syntymä
Matkasynnytys kertomus on luettavissa myös Voimaannuttavat synnytyskertomukset blogissa.


Muistutuksena vielä uudistuneet Aktiivinen synnytys ry:n nettisivut -> www.aktiivinensynnytys.fi

Hyvä syntymä

"Synnytyksen kulkuun vaikuttavat monet asiat, kuten huolellinen valmistautuminen, synnytysympäristö, paikalla olevat ihmiset ja heidän mielentilansa, hoitohenkilökunnan toimintatavat, asennot synnytyksen aikana, lääkkeiden ja toimenpiteiden käyttö ym. ym.

Se, miten synnytys milloinkin etenee on kaikkien näiden ja monien muiden asioiden yhtälö."

- Päivi Laukkanen, childbirth educator -

Tänään oli Aktiivinen synnytys ry:n teemailta Tampereella. Aiheena oli Hyvä syntymä ja ajatuksena oli videoiden avulla sukeltaa aiheeseen ja keskusteluun. Olin aiemmin päivällä tehnyt aiheeseen liittyvän kuvashown, jossa oli voimalauseita niin synnyttäjälle kuin hänen puolisolleen ja tietysti niitä ihania kuvia! Katsoimme sen lisäksi toisenkin kuvashown (plus niitä videonpätkiä).

Se mikä minua liikutti eniten niissä kuvissa oli ennen kaikkea se rakkaus, ilo ja valo joka säteili onnellisten äitien ja isien kasvoilla kun vauva oli syntynyt ja nostivat hänet syliin (monissa kuvissa joko isä tai äiti otti ITSE vauvan syliinsä). Se ilon ja onnen tunne on ihan mieletön - muistan! :)

Kuva on Vesisynnytys valokuvakilpailun voittajakuva 2014.

Hyvä syntymä tarkoittaa niin eri asioita eri ihmisille. Sanoinkin illassa, että olisi mielenkiintoista koota sellainen kokemusten sarja missä äitiä, puolisoa, kätilöä ja doulaa haastateltaisiin ennen ja jälkeen synnytyksen ja kirjoitettaisiin lisäksi vielä vauvan näkökulmasta saman synnytyksen ajatukset. Eli mitä ajatteli omalla kohdallaan ennen synnytystä aiheesta hyvä syntymä, ja sitten taas synnytyksen jälkeen, että oliko se sellainen ja miten nyt ajattelee käsitteen hyvä syntymä.

Tämä oli yksi tämän illan videoista: Waterbirth photo competition 2009

PS. Kurkatkaa tänne: Boldaction

Right Livelihood Award 2011 - Ina May Gaskin

Ina May Gaskin vastaanotti yhdessä kahden muun naisen kanssa Right Livelihood Award 2011 palkinnon. Ina May Gaskin on yksi maailman arvostetuimmista ja tunnetuimmista kätilöistä. Ina Mayn puhe on luettavissa täällä:

http://www.rightlivelihood.org/fileadmin/Files/PDF/2011_Laureates/speeches/Gaskin_Speech.pdf

Suosittelen puheen lukemista lämpimästi ihan kaikille! Erityisesti kuitenkin kätilöille ja muille synnytysalan ammattilaisille!


PS. Kurkatkaas tänne! Taas niin hyvä kirjotus, että oksat pois. :)

Napanuoran katkaisu

Syyskuussa postasin tänne uudesta käytännöstä, jossa vauvaa pidetään istukan alapuolella "veritankkauksessa" ja sitten vasta annetaan äidin mahan päälle. Saksan reissulla kuulin, että tätä käytäntöä on toteutettu muuallakin Suomessa kuin vain täällä Pirkanmaalla. Käytäntö oli kuulemma lähtöisin jonkun luennoitsijan jakamasta tiedosta täällä Tampereella olleessa seminaarissa. Luennoitsijan nimeä en enää muista...

No, mutta tuolla ei nyt niin ole enää merkitystä. Positiivista on se, että ilmeisesti joissain sairaaloissa käytäntöä ei toteuteta niin kirjaimellisesti, vaan kätilöt ovat tehneet omalla tavallaan. :)

Se miksi palaan aiheeseen on se, että löysin tänään

DELAYED DORD CLAMPING -sivuston

Sieltä löytyy mm. artikkeleita, kuvia, videoita ja tutkittuatietoa asiasta!

Tässä vielä linkit niihin pariin edelliseen postaukseen aiheesta:
Napanuoran jälkeistä keskustelua
En voi uskoa todeksi! (muok. 13.9.2011)

Imetyksen tuki ry:n TARINAPUU

Imetyksen tuki ry julkaisi aivan upean TARINAPUUN, josta löytyy kaikenlaisia tarinoita liittyen imetykseen.

Tarinapuu

Kannattaa käydä lueskelemassa! Itse ainakin ihastuin Tarinapuun toteutukseen ja tietysti itse tarinoihinkin, jotka ovat sopivan lyhyitä, että niitä ehtii kiireen keskellä lueskella. :)

Ihonkontaktin tärkeys sektion jälkeen

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan sektion jälkeen isän rintakehälle ihokontaktiin pääseminen on vauvalle tärkeää silloin kun vauva ei ole äidillä. Niiden miesten vauvat olivat rauhallisempia ja lopettivat itkemisen nopeammin, jotka olivat ihonkontaktissa kuin niillä joiden vauvat olivat heidän vieressä kärryssä/kaukalossa. Isien ihokontaktissa vauvat pystyivät myös toteuttamaan "esi-imetys" käyttäytymistä!

Tässä linkki artikkeliin, josta tuo puujalka suomennos on peräisin. :)

http://www.sciencedaily.com/releases/2007/06/070611113914.htm

Se vielä tuosta artikkelista, että siinä puhuttiin kahdesta ensimmäisestä syntymän jälkeisestä tunnista, jotka ovat ne tärkeimmät. Ainakin täällä Suomessa ihokontakti jää minun käsittääkseni siihen yhteen tuntiin ihan siis alatiesynnytyksissäkin. Siis tarkoitan sitä, että monissa paikoissa tavoiteltavana pidetään sitä, että syntymän jälkeen perhe saisi olla synnytyssalissa/-huoneessa vielä ainakin tunnin ajan. Kaikissa paikoissa ruuhka-aikaan tämä ei toteudu ja vaikka toteutuisi niin siitäkin tunnista osa menee usein siihen, että äiti käy suihkussa ja vauvaa punnitaan ym. sillä aikaa. Miksi isä ei voisi siksi aikaa ottaa vauvaa ihokontaktiin ja sitten taas antaa äidille takaisin puhdistautumisen jälkeen?

Kuulin, että jotkut kätilöt antavat vauvan isälle/synnyttäjän kumppanille ja hän saa itse viedä vauvan vaa' alle ja hoitaa pukemiset ym. Minusta se on todella ihanasti tehty. Siinä isä/kumppani pääsee heti aktiivisesti hoivaamaan omaa vauvaansa ja tulee nopeammin sellainen olo, että "tämä on meidän vauva".

****

Tein Saksan reissulla ja sen jälkeen ihania kirja löytöjä. Tässä niistä pari

The Mama Bamba
The power and pleasure of natural childbirth
- Robyn Sheldon

The Baby Bond
The nwe science behind what´s really important when caring for your baby
- Linda Folden Palmer

Ilonpesa..

No nyt! Nyt ne Pesän nettisivut ovat vihdoin valmiit ja julkaistu kaikellekansalle. :)

www.ilonpesa.fi

Sinne saapi mennä tutustumaan ja kursseille ym. voi jo ilmoittautua! :) Avajaisia vietetään perjantaina 13.1. klo 14-18. Lämpimästi tervetuloa!

***

Niille, jotka eivät vielä tiedä, niin ystäväni Pian kanssa päätettiin perustaa Tampereen Napapiirin naapuriin/yhteyteen on pieni Pesä.... ilonpesä. Joo-o. Tiedetään, että nimi on huvittava varsinkin kun on kyseessä erityisesti raskaana olevien ja synnyttäneiden palvelut, mutta me haluttiinkin monimerkityksellinen nimi. ;D Tämä meidän paikka on alhaalla kerrostalon kivijalassa, joten siinä mielessä meistä se pesä oli sille hyvä nimi. :D