Sekalaisia synnytyskuulumisia...

Aika vierähtelee niin eteenpäin ettei itse perässä pysy. Viime postauksestakin on näköjään jo montamonituista viiikkoa vaikka itsestä tuntuu siltä, että juurihan sen kirjoitin. :)

Sairaanhoitaja -lehdessä 2/2012 julkaistiin Best Practice Sheet - JBI-suositus, jonka otsikointi oli: Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämisen aiheuttaman trauman hoitoon on mahdollisuus vaikuttaa hoitajajohtoisella imetysohjauksella. Suosituksessa sanottiin, että raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen imetysasennon ja tarttumistekniikan ohjaus vähentää nänni/rintakipua. Lämminvesihaudetta suositeltiin kivun/trauman (=rikkinäinen rinnanpää) hoitamiseksi. Suositus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa: www.hotus.fi

Ystäväni lähetti minulle linkin tekstiin, jossa Michel Odent kertoi mitä synnyttäjä synnyttäessään tarvitsee. "Keep it simple" - otsikoitu tekstin ja Michelin viesti oli yksinkertaisesti se, että äiti tarvitsee synnytysympäristöltä intimiteettiä ja yksityisyyttä! Michelin mielestä syntyvän vauvan vanhempien lisäksi paikalla olisi hyvä olla vain kokeneita naisia (kätilö, doula, muu naistukihenkilö), jotka osaavat olla hiljaa.

Pitkästä aikaa kävin lukemassa Aksyn sivuilla oman synnytysammattilaisille suunnatun tekstini aktiivisesta synnyttämisestä. Ajattelin linkittää sen tänne. :) Eli Mitä on aktiivinen synnytys?

Avaudun kuin kukka!

Olen kirjoittanut aiemminkin (moneen otteeseen) siitä, että perheiden kannattaa rohkeasti jo raskausaikana tsempata itseään siihen ajatukseen, että jos menevät sairaalaan synnyttämään, niin he ovat siellä ASIAKKAITA eikä potilaita. Samaa ajatusta toivon myös kätilöiden ja lääkäreiden itselleen muistuttavan. Synnyttäjällä/perheellä on täysi oikeus esittää omia ajatuksiaan ja toiveitaan esim. synnytystoivelistan/-suunnitelman muodossa. Synnyttäjälähtöistä työtä tekevä kätilö näkee toivelistan tuomat edut ja pyrkii aktiivisesti toteuttamaan niitä. Toivelistassahan on juuri sille naiselle/perheelle merkityksellisiä ja tärkeitä asioita, joita tavallisesti on mietitty pitkään ja hartaasti.

On ollut ihana kuulla kertomuksia synnytyksistä, joissa kätilö on kunnioittanut äidin toiveita ja pyrkinyt toiminnallaan edistämään toiveiden toteutumista ja kannustanut äitiä niiden saavuttamiseksi vaikka äidiltä olisi ollut voimat ja tahto jo loppumaisillaan. Jälkikäteen monet äidit ovat olleet hurjan kiitollisia kätilölleen, joka on muistuttanut (jopa aika napakastikin) hänen raskausaikana kirjoittamista toiveistaan.

Perheille haluaisin vielä sen sanoa, että vaikka sairaala on vieraspaikka ja olette siellä vain käymässä, niin se paikka on silti JUURI TEITÄ ja teidän tarpeita VARTEN. En nyt tarkoita mitään tiukkoja vaatimuksia ruoan tai vaikka verhojen värin suhteen, vaan sitä henkisempää puolta. Se millaista tukea saatte, miten teitä kohdellaan, millainen tunne kohtaamisista jää, jne. Toki ruuasta on mainittava sen verran, että synnytyksen aikana SAA SYÖDÄ ja JUODA, ja on tärkeääkin monesta syystä. Usein sairaaloissa onkin välipalatarpeita varattuna synnyttäjille. Eri asia on, että tarjotaanko niitä.

Tänä kauniina pakkaspäivänä toivon, että mahdollisimman monet tulevat äidit ja isät löytävät itsestään voimaa ja varmuutta uskoa syntymän fysiologiseen luonnollisuuteen, ja luottamusta itseensä (ja puolisot naisiinsa) synnyttäjänä. Oksitosiinin ja kosketuksen positiivista merkitystä synnytyksen edistymisen kannalta ei saa aliarvioida, aivan kuten ei oman psyyken merkitystäkään. Pelko, jännitys ja ahdistus voivat olla merkittäviä esteitä synnytyksen edistymiselle.

"Synnytyksen kulkuun vaikuttavat monet asiat, kuten huolellinen valmistautuminen, synnytysympäristö, paikalla olevat ihmiset ja heidän mielentilansa, hoitohenkilökunnan toimintatavat, asennot synnytyksen aikana, lääkkeiden ja toimenpiteiden käyttö ym. ym. Se, miten synnytys milloinkin etenee, on kaikkien näiden ja monien muiden asioiden yhtälö."
- Päivi Laukkanen, childbirth educator -

Imetyksen tuki ry:n TARINAPUU

Imetyksen tuki ry julkaisi aivan upean TARINAPUUN, josta löytyy kaikenlaisia tarinoita liittyen imetykseen.

Tarinapuu

Kannattaa käydä lueskelemassa! Itse ainakin ihastuin Tarinapuun toteutukseen ja tietysti itse tarinoihinkin, jotka ovat sopivan lyhyitä, että niitä ehtii kiireen keskellä lueskella. :)

Imetystietokurssilla...

Oltiin eilen Tuulin kanssa koko päivä Tampereen Napapiirillä Imetystiedon peruskurssilla. Se on Imetyksen tuki ry:n järjestämä ja kestää yhteensä kolme päivää. Ilmoittauduin kurssille oikeastaan sen enempää ajattelematta tai oikeastaan ajattelin lähinnä, että "menenpähän nyt kun sellainen täällä järjestetään". Ensimmäinen päivä oli todella antoisa ja odotan innolla seuraavia kurssipäiviä. Suosittelen lämpimästi ko. kurssia myös muillekin! Imetykseen liittyvistä kursseista löytyy lisätietoja Imetyksen tuki ry:n sivuilta.


Äsken Tuulia imettäessä mietin neuvolassa käymiäni keskusteluja imetyksestä. Useinhan siellä terveydenhoitaja ja/tai lääkäri kysyy melkein ensimmäiseksi, että "mitä vauva/Tuuli syö?". Meillä ollaan täysimetyksellä, niin olen sitten vastannut, että "tissiä". Joskus työntekijä on varmistanut vielä, että täysimetykselläkö ollaan ja olen siihen sitten vastannut, että "joo". Ja siinä se. Koko imetyskeskustelu. Tajusin juuri, että Heidin ja Annin kanssakaan ei tuon kummoisempia keskusteluja ole tainnut olla. Ehkä joskus olen itse saattanut kertoa, että vauvalla on imetysraivareita joskus tai öistä kysyttäessä sanonut, että "syö ja nukahtaa takaisin".

Lähinnä näitä muistellessa mietin ja ajattelin sitä, että eipä kyllä neuvolasta ole saanut kannustavaa palautetta imettämisen suhteen. Misköhän? Eihän siellä huoneessa ole läsnä kuin vauva, minä ja työntekijä. Ei siis ketään muuta, joka saattaisi syyllistyä siitä että minä täysimetän ja ehkä toinen äiti ei. Imetys ei ole mikään joko tai juttu. Joko se toimii tai ei. Sen eteen pitää tehdä töitä ja nähdä vaivaa.. Niinkuin imetyskurssillakin yksi äiti sanoi, että "se vaatii sinnikkyyttä". Imetys olisi paljon mukavampaa ja antoisampaa jos siitä saisi positiivista palautetta. Lapsimyönteisyys ohjelmatkin varmasti kehottavat tukemaan imetystä, joten miksi ei voisi sanoa vaikka vain, että "hienoa, että imetys onnistuu" tai jos vaikka siinä huoneessa sattuu imettämään, niin sanoisi äidille jotain kannustaa tai positiivista. Tai jos käynnillä on isä lapsen kanssa tai koko perhe, niin silloin kannustaisi molempia. Äitiä imetyksessä ja miestä sen tukemiseen. :)

Kehut lienee Suomessa muutenkin niin kalliita, että ei terveydenhuollon ammattilaisilla taida olla niihin varaa niin sairaalassa kuin neuvolassakaan?!? ;)

********

Aktiivinen synnytys ry:n vanhoja Sydänääni-lehtiä on myynnissä Aksyn blogissa Synnytyskanava. Kannattaa käydä shoppailemassa. Sydikset on aivan loistavaa lukemista niin synnytykseen valmistautuville, jo synnyttäneille kuin synnytysalan ammattilaisille! :) Ostamalla lehtiä tuet samalla mm. tärkeiden asioiden esim. perhelähtöisempien synnytysten puolesta puhumista Suomessa.

Imetystä...

Ystäväni pitää mielenkiintoista Rintamalla -blogia, jota seuraan aktiivisesti. Imetysasiat on meillä ajankohtaisia, niinkuin olettaa saattaa. :) Vielä ainakin imetys on kivaa (mm. kun Tuulilla ei ole vielä yhtäkään hammasta suussa jolla voisi purra jne..) ja minusta paljon helpompaa kuin pulloruokinta. Kokisin asian varmaan toisin päin, jos minulla olisi kokemusta pulloruokinnasta (enemmän kuin imetyksestä)?! Sama on muuten tutin käytön kanssa.. Tuntuu, että olen ihan urpo sen kanssa, kun yksikään meidän lapsista ei ole vauvana tuttia syönyt.

Imetys on hieno asia ja niin kuin ystävänikin kirjoitti blogissaan, niin se on asia jonka eteen täytyy tehdä töitä (enemmän tai vähemmän). Puolison tuki on siinä myös erittäin tärkeää. Puoliso voi auttaa imetyksen sujumisessa ihan vaikka sillä, että pitää huolta siitä, että äiti syö ja juo säännöllisesti. Minulta ne meinaa tässä arjen tohinassa unohtua tai ihan vaan jäädä väliin, kun koko ajan tule jotain muuta. Ja huomaan sen kyllä sitten imettäessä varsinkin illalla... tuntuu ettei maito tahdo riittää. Onneksi se korjaantuu esim. juomalla vettä.

Sain eilen ajatuksen, että lähettäisin imettäville ystäville pussilliset imetysteetä ja tsemppikortin! :) Tällaiset sain aikaiseksi ja ne on lähdössä tänään postiin...


Imetysteestä sen verran, että itse olen juonut Weledan ja Sonnentorin imetysteetä. Ne on olleet ihan hyviä, vaikka en tiedä onko niistä ollut hyötyä itse imetyksen kannalta. :) Imetyksen iloa en ole koskaan maistanut.

Imetyksestä

Tänään oli Aamulehdessä mielipidekirjoitus imetysohjauksen puutteesta niin sairaalassa kuin neuvolassakin ym. Tarkemmin en enää muista, enkä voi luntata lehdestä, kun Anni (1,5v) sattui kakkaamaan sen päälle aamulla. :) Tärkein asia kirjoituksessa oli kuitenkin se, että imetysohjaukseen on panostettava ehdottamasti enemmän niin sairaalassa kuin neuvoloissa ja siihen on saatava lisäresursseja!

Imetyksestä on tutkitusti hyötyä sekä vauvalle että äidille, joten sen onnistumiseen olisi tärkeää saada apua ja tukea mikäli äiti sitä kokee tarvitsevansa. Imetys ei ole välttämättä helppoa ja luontevaa heti alusta alkaen tai ongelmia voi tulla myöhemminkin. Syystä tai toisesta joidenkin äitien täytyy nähdä toisia enemmän vaivaa, jotta imetys onnistuisi. Esimerkiksi vauvan kanssa saattaa joutua tekemään hommia, että hän oppii oikean imuotteen jne.

Tutkimusten mukaan puolison tuella on iso merkitys imetyksen onnistumisen kannalta, joten myös puolisoiden kannattaisikin perehtyä imetysasioihin jo raskausaikana. Imetyksen tuki ry:n sivuilta löytyy erilaisia pamfletteja imetykseen liittyen. Yksi niistä on puolisoille, ystäville ja sukulaisille tarkoitettu "Apua, meillä imetetään"-lehtinen. Siinä on todella hyviä vinkkejä kuinka voi tukea imetystä pienillä keinoilla.


Ystäväni täällä Tampereella on imetystukiäiti ja hän kertoi, että jos vauva ei ole päässyt heti syntymän jälkeen äidin kanssa ihokontaktiin ja siitä omaan tahtiin tissille, niin hänelle pitäisi lavastaa sama tilanne myöhemmin. Esim. sektion jälkeen heti kun äiti jaksaa, vauva kannattaisi ottaa ihokontaktiin ja antaa vauvan hamuta itsensä tissille.

Kauneimmillaan imetys on äidin ja vauvan yhteisiä ilon hetkiä läheisyyttä tankaten molemmin puolin. Pahimmillaan taas kaikkea muuta, kaukana ihanasta ja mukavasta imetyshetkestä. Apua kannattaa hakea jo ennen kuin ongelma paisuu sietämättömäksi tai ennen kuin harkitsee imettämisen lopettamista ongelmien takia. Apua voi löytää esimerkiksi

* Imetystuki puhelimesta
* Imetyksen tuki ry:n sivuilta
* Imetys.fi- sivustolta
* Ympäri Suomea toimivista imetystuki ryhmistä
* Imetystukiäideiltä, joita on myös ympäri Suomea (ks. yllä olevasta linkistä)


Ihania imetyshetkiä kaikille imettäville äideille!