Voimaa kuvista

Koin tänään pienen "silmiä avaavan heräämisen", jonka seurauksena ajattelin tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän nimenomaan voimaannuttaviin asioihin ja kirjoituksiin... myös täällä blogissakin. :) Piti siis pikaisesti tulla laittamaan tänne jotain positiivisempaa kuin edellinen napanuora-postaus. :/

Kuva täältä: http://mynaturalchildbirth.org/

Kuva: Empowering Birth Services, Facebook muistiinpano

Kuva täältä: http://www.bellies2babies.com/

Kuva täältä: http://www.trustytreeoflife.com/pregnancy-and-birth.html

Kuva täältä: http://mainehomebirth.wordpress.com/2011/02/22/cool-site/


Kuva täältä: http://preciousbellys.webs.com/childbirthclasses.htm

Löytyipä samalla taas monta ihanaa aarreaittaa (=linkkiä/sivustoa), joista voisi ammentaa paljon kaikkea ihanaa! :)

Voimaannuttava synnytys -viikko

Syyskuun 5-12.pv järjestetään kansainvälinen 'Empowered birth awareness week'. You Tubessa on jo katseltavana ko. viikkoon liittyvä video, joka löytyy TÄÄLTÄ. Birth Powerin nettisivuilta löytyy aiheesta lisää... www.birthpower.us

"Voima ja Herkkyys" Helsingin puistosta
kuva: Marja-Liisa Salo

Toinen kansainvälinen synnytysviikko on olemassa myös, mutta se on vasta toukokuussa. Aktiivinen synnytys ry aikoo osallistua siihen omalla tavallaan. Kannattaa seurailla yhdistyksen nettisivuja ja Facebookia, jos siihen osallistuminen kiinnostaa. :)

Sain ystävältäni yllätys postia ja paketista löytyi aarre.


Suomen yhden arvostetuimman kätilön Leena Valvannen kirjoittama Maijan ja Matin Synnytyskoulu kirja on vuodelta 1968, mutta uskokaa tai älkää - siellä on aivan loistavia juttuja! Jo monta päivää on ollut mielessä kirjoittaa sieltä hyviä vinkkejä tänne luettavaksi, mutta en vain ole ehtinyt. Toivon, että seuraava postaus olisi sitten niitä. :D

Uusi rentoutuslevy raskaana oleville!

Kiitos Anonyymille kommentoijalle tuonne "Rentoutumisesta"-postaukseen. Hän antoi hyvän vinkin uudesta suomenkielisestä raskaana oleville tarkoitetusta rentoutumislevystä. On hienoa, että vaihtoehtoja on enemmän, jotta jokainen voisi löytää itselleen sopivimman levyn!


Raskaus meditaatioita - cd:n meditaatiot on kehittänyt rentoutusterapeutti Anna Kauppila. Levyn ensimmäisen raidan voi ladata mp3:na TÄÄLTÄ ilmaiseksi. Samalla sivulla on cd:stä lisätietoja.

Rentoutuminen niin raskausaikana kuin synnytyksessä on todella tärkeää! Raskausaikana vauva vaistoaa stressaantuneen äidin ja synnytyksessä stressi ja hermostuneisuus vaikuttaa hyvien hormonien erittymiseen ja mm. kivunsietoon. Rentoutuminen ei ole yhtä helppoa kaikille, joten sitä täytyy harjoitella. Rentoutuslevyt ovat yksi hyvä keino harjoitella.

****

TULOSSA....

5000 blogivieraan määrä tulee kohta täyteen! Kiitos!!! Sen kunniaksi on tulossa arvonta, jonka palkintona Raskaus meditaatioita- cd. Lisätietoja arvonnasta myöhemmin!

Ponnistusvaihe ja hengittäminen - "saunakokeiluja osa 2"

Täytyy varmaan useammin käydä kylässä saunomassa, kun taas kerran pääsin saunomaan yksin ja samalla kokeilemaan uusia juttuja. :) Tällä kertaa mielessä oli ponnistusvaihe, joka aina tv-synnytyksissä on hirmuista huutamista ja hampaiden kiristystä... usein vielä makuullaan jalat telineissä tai "puoli-istuvassa" asennossa. Niin joo ja vielä se hengityksen pidättäminen yhdestä kymmeneen asti siihen lisänä. Noh.. kokeilin kuivaharjoitteluna vähän toisenlaista tyyliä. ;)

Minulla on siis ylipäänsä mielessä synnytykseen valmistautuessa rauhallinen ja lempeä synnytys ja syntymä. Lempeä ja rauhallinen - niin minulle kuin myös vauvallekin! Tokikaan en voi tietää onko se lopulta sitä, mutta en menetä mitään jos yritän tehdä kaikkeni etukäteen sellaisen toteutumiseksi. Istuin ylälauteilla risti-istunnassa ja mietin ponnistamista. Tein pieniä kokeiluja, ihan hellästi vain (minun tilanteessani ei ole viisasta ponnistaa nyt tosissaan), ja totesin heti alkuun, että jos pidätän vähänkään hengitystäni jännitän samalla lantionpohjan alueen aika tehokkaasti. Eli se ei kannata!

Kuva lainattu täältä.

Huokailin välillä haaaa:ta ja silittelin masua. Kokeilin ponnistamista niin, että uloshengityksellä alaleuan ollessa rentona (välillä ääni mukana) ponnistin vatsalihaksillani ylhäältä alaspäin. Aivan niin kuin kohtukin tekee supistuessa. Samalla pidin lantionpohjan alueen rentona hengityksen ja alaleuan avulla ja tietysti keskittymällä siihen, että vaikka vatsa ponnistaa niin "alakerta" ei jännity. Välillä se taisi lähennellä Lamaze-tekniikkaan (käsittääkseni ja muistaakseni) kuuluvaa "kynttilän puhallus"-ponnistamista. Eli ponnistaessa uloshengityksellä puhaltaa kynttilää sammuksiin niin ettei se ihan sammukaan. :) Ei tietystikään tikahtumiseen asti, vaan niin että henki kulkee edelleen vauvalle ja äidille.

Tämä jälkimmäinen tekniikka tuntui paljon lempeämmältä ja tehokkaammalta kuin se, jossa hengitys pidättyi. Uskon vahvasti myös, että se on kivuttomampikin kun lantionpohjan alue pysyy rentona.

Uusin Sydänääni

Uusin Aktiivinen synnytys ry:n Sydänääni-lehti ilmeistyi hiljattain ja siellä oli taas paljon mielenkiintoista ja tärkeää luettavaa. Lehden teemana oli voimaantuminen.


Sydänääni-lehteä kootaan vapaaehtoisvoimin ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa (mikäli muistan oikein). Oman lehtesi saat liittymällä Aktiivinen synnytys ry:n jäseneksi. Jäsenmaksu on vain 12e vuodessa! Lehden lisäksi jäsenet saa käyttää Aksy ry:n kirjastoa ja vuokrata edullisemmin Aksyn altaita, synnytysjakkaraa ja TENS-laitetta jne.. Lisätietoja jäseneksi liittymiseksi: täällä!

Sisäistä voimaa ja luottamusta

Monelta eri taholta olen saanut kuulla ja lukea enenevässä määrin naiseuteen ja äitiyteen liittyvien asioiden ongelmista. Tarkoitan lähinnä raskaana olemista ja synnyttämistä, äitiyteen kasvamista ja naiseutta äidiksi tulon jälkeen. Joka puolelta tulee samaa viestiä: yhä useampi nainen on eksyksissä.

(Kuva on Tittamari Marttisen kirjoittamasta kirjasta: Äidin karkkipäivä, jonka on kuvittanut Virpi Talvitie.)

Moni nainen on kadottanut kosketuksen omaan itseensä ja sitä kautta myös esimerkiksi raskaana oleminen ja synnytys saattavat tuntua pelottavilta ja vierailta. Oma sisäinen voima, oman kehon viestien kuunteleminen, oman kehon tunteminen ja omaan kehoon ja vaistoon luottaminen tuntuu vaativan entistä enemmän työstämistä naisilta.

Naisen keho on upea! Se on luotu kantamaan vauvaa ja synnyttämään. Jo pelkästään lantio on erilainen miesten lantioon verrattuna. Synnytys on luonnollinen tapahtuma, jonka keho osaa hoitaa ison ja vahvan kohtulihaksen, uskomattoman tarkan ja monipuolisen sisäerityksen ym. tärkeiden elinten ja alueiden avulla. Keho saattaa tarvita joskus pienen tönäisyn oikeaan suuntaan, mutta silloinkaan sen ei välttämättä tarvitse olla mikään iso asia. Ihan vaikkapa lämminhalaus ja kannustavat sanat, jotka saavat äidin rentoutumaan ja sitä kautta hormonitoiminnan tehostumaan ja synnytyksen edistymään.

Omaa sisäistä voimaa ja luottamusta omaan kehoon voi etsiä itsetutkiskelun kautta, matrojen ja mielikuva/meditaatioharjoitusten avulla, rentoutumalla, lukemalla synnytyksen luonnollisesta kulusta, vertaistukirymistä (esim. Aksyn teemaillat), hypnoosivalmennuksella ja vaikkapa synnytystaiteen avulla. Esimerkiksi tuosta synnytystaiteesta voi lukea kuukauden kirjasta Birthing from within. Se on aika helppo lukuinen kirja. Tai googlaamalla mandalan-piirtämisjuttuja.

Usein traumaattisen synnytyksen tai vaikkapa jonkun seksuaalisuuteen liittyvän trauman takia luottamus omaan kehoon tai naiseus voi olla hukassa. Siihen voi hakea apua edellisten lisäksi vaikkapa neuvolapsykologilta, suggestoterapiasta, seksuaali- ja parisuhdeterapeutilta, pelkopolilta tai synnytyspelko -vertaistukiryhmästä. Tosin viimeksi mainittuja on tällä hetkellä vain Tampereella ja ehkä Turussa (siitä en ole varma).

Omaa äitiyteen kasvua ja naiseutta voi myös elvyttää ja parantaa rakastamalla itseä, pitämällä itsestään hyvää huolta ja hellimällä itseään. Oman ajan ottaminen ja itseensä keskittyminen ei ole itsestään selvyys tässä hektisessä maailmassa, varsinkin jos on lapsia jo ennestään.

Ole kerrankin kaikessa rauhassa saunassa ja/tai suihkussa. Laita vaikka kynttilöitä palamaan ja hoida itseäsi saunan lämmöllä ja valuvalla vedellä. Nauti omasta kehosta ja jos olet raskaana niin muuttuvasta kehostasi ja sisälläsi kasvavasta vauvasta. Anna itsellesi aikaa - aikaa olla itsesi kanssa!

Tai sitten voit ottaa paperia ja värikyniä/vesivärejä ja piirtää. Voit miettiä vaikkapa
- naisena olemista
- naiseksi kasvua
- äitiyttä
- äitiyteen kasvamista juuri tälle lapselle
- haavetta vanhemmuudesta
- pelkoja ja huolia (jotka haluat piirroksen myötä poistaa myös mielestä)
- tulevaa vauvaa
tai ihan mitä haluat, ja sitten annat vain mennä... Annat kynän/siveltimen liidellä paperilla juuri niin miten sinusta sillä hetkellä tuntuu. Piirtää ei siis tarvitse osata. Piirrokset kannattaa säilyttää. Vaikka et haluaisi tutkiskella niitä nyt, niin myöhemmin ne voivat osoittautua erittäin antoisiksi ja ihaniksi muistoiksi.

Loppuun vielä Pam Englandin ja Rob Horowitzin Birthing from within kirjasta pieni pätkä, joka kuvaa hyvin myös sen mitä itse haen takaa, vaikka en sitä välttämättä osaa auki kirjoittakaan.

"Through soul-searching
and listening more deeply
to the women I was working with,
I finally understood that women
have to prepare for birth
in their heart and soul,
not their head.
And that giving birth is somethgins a woman does
in her body,
not in her head."

- Pam England -

Onnea löytöretkelle omaan itseesi!

Synnyttäjän voima

Olin todistamassa tänään syntymän ihmettä. Oli upeaa nähdä kuinka traumaattisen ensimmäisen synnytyksen kokenut nainen sai kokea toisen voimaannuttavan ja hienon syntymän!

Naisissa on voimaa ja kykyä aivan valtavasti kunhan heihin luotetaan, heitä kannustetaan ja heille annetaan mahdollisuus ottaa omat voimavarat käyttöön.

Kahden "doula-synnytyksen" kokemuksella voisin antaa pari vinkkiä:
1. Harjoittele rentoutumista ja hengittämis-juttuja jo raskausaikana
2. Ota mukaasi synnytykseen sellainen henkilö (tai henkilöt), joka varmasti valaa sinuun uskoa ja hyvää energiaa synnytyksen aikana

Kätilö on merkittävässä roolissa synnytyksen aikana siinä, että millainen tunne synnyttäjällä on. Tarkoitan sitä, että jos kätilö on tyly tai ei sano mitään positiivista tai vaikkapa keskittyy enemmän tekniikkaan kuin synnyttäjään, vaikuttaa se tietysti synnyttäjään ja hänen kokemukseen synnytyksestä. Jos tukea ei saa kätilöltä, niin silloin tukihenkilön antamaan tuen ja kannustuksen tarve ja merkitys kasvaa. Jos tukihenkilöltäkään ei saa voimaa ja tukea, niin synnyttäjä jää kyllä aika yksin juuri sillä hetkellä kun eniten tukea kaipaisi ja on kaikista haavoittuvaisimmillaan ja herkimmillään.

**
Pakko mennä syömään, kun olin syömättä koko päivän eli synnytyksen ajan.. Tai no. Jos 3 sukulakua ei lasketa. :) Mutta ei sen puoleen, ei tehnyt mieli ruokaa.

Aaaoooouuummmm...

Tänään oli Tampereen Napapiirillä meidän järjestämä synnytyslaulukurssi ja se oli aivan huippu! Olen niin onnellinen, että se saatiin järjestettyä ja samalla sain yhden unelmistani toteutettua - eli osallistua sille kurssille.

Taustaa kurssin järjestämisestä sen verran, että jo Heidiä odottaessa harmittelin sitä kun kursseja oli vain Helsingissä eikä sinne ollut mahdollista osallistua. Jo silloin mietin kurssin järjestämistä ja vähän kyselinkin asiasta. Silloin se kuitenkin jäi... samoin Annia odottaessa. Nyt sitten Annin syntymän jälkeen joku odottaja oli kysellyt ystävältäni Katilta, että onko Tampereella synnytyslaulukursseja. Se oli vähän niinkuin piste ii:n päälle ja päätin kysyä kouluttajaa Tampereelle. Otin yhteyttä Hilkka-Liisaa ja sovimme hänen kanssa käytännönjutut. Minä hoidin apujoukkojen kanssa markkinoinnin ja sain Hilkka-Liisalta apua. Jos joku miettii synnytyslaulu-kurssin järjestämistä omalla paikkakunnallaan, niin rohkeasti vain! Hilkka-Liisa auttaa kyllä ja minultakin voi kysyä vinkkejä. :)

Sitten muita juttuja...

Jo Synnytyslaulu-kirjan luettuani olin 100% varma siitä, että äänenkäyttö on mahtava juttu, mutta nyt tuon kurssin jälkeen olen entistäkin varmempi. :) Hilkka-Liisa kertoi, että kursseille tulee ihmisiä laidasta laitaan: raskaana olevia tukihenkilöineen, vanhempia naisia, yksinäisiä miehiä, jne. Tuon kurssin jälkeen ymmärrän todella miksi ja voin lämpimästi suositella muillekin tuota kurssia. Siitä ei ole apua pelkästään synnytykseen ja raskausaikaan liittyviin asioihin vaan myös esim. lapsen kehityksen tukemiseen, kaikenlaisen kivun lieventämiseen eri tilanteissa jne.

Kurssilla oli tänään myös kaksi miestä. Oli todella hienoa, että he olivat lähteneet puolisoidensa kanssa ja osallistuivat aktiivisesti. Äänenkäyttö ja nimenomaan matalat äänet saivat ihan uuden merkityksen tavallaan, kun oli ne miehet laulamassa siinä meidän naisten kanssa. Ero oli valtava. Sen miesten matalan äänen resonoinnin ja värinän saattoi tuntea itsekin, vaikka ei edes vieressä ollutkaan. :) Jos joskus vielä synnytän, niin ehdottomasti pyydän miestäni laulamaan ihan vaikka pelkkää aaa:ta leukarentona. Tosin ihaninta varmaan olisi jos olisi miehen ja minun lisäksi ainakin vielä yksi (doula ;)), joka olisi mukana laulamassa... se tuntuisi aivan mahtavalta. (Nimenomaan tuntuisi. :))

Äänenkäyttö ja synnytyslaulaminen voi olla todella voimaannuttavaa. Itse ainakin koin sen sellaisena molemmissa synnytyksissä ja nyt tuon kurssin vinkkien avulla varmasti tulevissakin synnytyksissä (jos joskus vielä saan synnyttää).

Hieman uusi juttu minulle tuolla kurssilla oli äänenkäyttö sektiossa. Se ei varmastikaan ole vielä kovin yleistä, mutta toivoisin että siitä saisi entistä useampi sektioon menevä tietoa ja neuvoja. Sektiossa äänenkäyttö rauhoittaa, yhdistää, rentouttaa ja luo turvallista oloa. Äänenkäytön ei tarvitse olla mitään kovaan ääneen laulamista vaan se voi olla myös hiljaista, lempeää ja hyväilevää huokailua. Esim. "haaaaaa...".

Loppuun pari nyrkkisääntöä äänenkäytöstä:
1. Pidä leuka rentona!
2. Laula puheäänestä aina matalampaa ääntä kohti.

KIITOS KAIKILLE KURSSILAISILLE!
Oli ihana, vaikkakin pitkä päivä. :)

PS. Tämän päivän kurssista oli tänään Yle Tampereen Radiossakin. Toimittaja kävi haastattelemassa yhtä raskaana olevaa kurssilaista ja kouluttajaa Hilkka-Liisaa. Ei siis mennyt tälläkään kertaa mediatiedotteiden lähettäminen hukkaan. :)

Voimalauseet

Voimalauseet.. Onko ne tuttuja? Oletko kuullut niistä synnytysvalmennuksissa? Minulle ne ei ollut tuttuja ennen Aktiivinen synnytys ry:hyn tutustumista ja Napapiirin Pintaa syvemmälle-valmennusta. Heidiä synnyttäessä en niitä hoksannut käyttää, enkä silloin vielä niistä niin paljon tiennytkään. Annin synnytyksessä muistan muutamia kertoja niitä ajatelleeni ja saaneeni niistä apua.

Olen tehnyt molempien tyttöjen synnytyksiin synnytysvihkon (jossa mm. synnytystoivelista, tukihenkilön muistilista, doulan rooli..). Heidin vihkossa oli enemmänkin kuvia eri asennoista ja lääkkeellisiä kivunlievitysvaihtoehtoja kun taas Annin vihkossa lista lääkkeettömistä kivunlievitysvaihtoehdoista, voimalauseita, kuvia eri synnytysvaiheiden tavallisimmista kipukohdista/-alueista, jne..

Voimalauseet olin kirjoittanut kukkien lehdille...


Voimalauseita voi keksiä itse tai sitten hyödyntää kirjoista, lehdistä tai muiden kirjoituksissa olevia lauseita. Lauseita voi kerätä pitkin raskautta ja kirjoittaa niitä ylös. Samalla ne tulee tutuiksi ja antavat voimaa jo synnytykseen valmistautuessa. Mielestäni kannattaa kerätä erilaisia lauseita, koska etukäteen ei voi varmaksi tietää millainen voimalause on tarpeen tai auttaa parhaiten. Itse muistan 30min automatkalla olleiden pahimpien supistusten aikana miettineeni "Anna vauvan lasketua! Auta vauvaa rentoutumalla!". Se auttoi!

Voimalauseet kannattaa tosiaan kirjoittaa ylös ja ottaa synnytykseen mukaan. Tukihenkilön kanssa voi vaikka sopia, että sanoo niitä synnyttäjälle synnytyksen aikana - jos haluaa. Tai sitten jos pystyy niin voi niitä sieltä itsekin lukea tai vaikkapa kirjoittaa näkyvällä paikalla olevalle paperille jonkun lauseista, jota voi vilkaista aina välillä.

Tässä joitain esimerkkejä voimalauseista: *muokattu 11.5.2010*

Minä synnytän!
Minä tiedän parhaiten!
Vauva syntyy!
Luotan vaistooni.
Kuuntelen kehoani.
Teen yhteistyötä vauvan ja polttojen kanssa!
Autan vauvaa syntymään!
Uskon itseeni!
Keskityn itseeni ja vauvaani.
Vapautan itseni!
Annan vauvan laskeutua!
Autan vauvaa rentoutumalla.
Minä pystyn tähän!
Olen turvassa!
Poltto on kohta ohi!
Minä selviän tästä!
Rentoudun/rauhoitun ja autan vauvaa!

Blogin nimestä...

En muistanut kirjoittaa tuonne blogin ensimmäiseen tekstiin nimen alkuperästä mitään... tai siis siitä miksi sen valitsin.

Hienoimmillaan synnytys voi olla naiselle upea ja voimaannuttava kokemus! Voimaannuttava nimenomaan siinä mielessä, että synnyttäessä voi löytää itsestään aivan uutta alkukantaista voimaa ja rohkeutta ja kykyä synnyttää oman vaiston johdattamana. Voimaannuttava synnytys jättää synnyttäjälle positiivisen muiston ja rauhallisen mielen.


Kaikki synnytykset eivät kuitenkaan ole voimaannuttavia... Synnytys saattaa olla "ihan hyvä" ja siihen se jääkin. Esikoiseni syntymä oli juuri tälläinen. Kaikki meni ns. ihan hyvin ja lopputulos oli mainio: suloinen vauva, molemmat hengissä ja vielä terveinäkin. Silti synnytyksestä puuttui jotain - voimaantuminen. Silloin en sitä kyllä edes osannut "kaivata". Huomasin sen kunnolla vasta Annin syntymän jälkeen.

Onneksi Heidin synnytyksessä kuuntelin itseäni siinä kohtaa kun sai alkaa ponnistamaan. En halunnut sänkyyn ja ajatuskin sängylle maaten käymisestä tuntui luonnottomalta. Seisova asento sänkyyn nojaten tuntui taas hyvältä ja luontevalta. Seisoin sängyn vieressä ja vastasin sisukkaasti kätilölle kertatoisensa jälkeen, että aion ponnistaa siinä paikassa ja siinä asennossa. Ponnistus meni hienosti ja siitä jäi todella hyvä mieli. Tuntui siltä, että olin oikeasti saanut jotain aikaan - olin luottanut vaistooni, tehnyt yhteistyötä vauvan kanssa, synnyttänyt.. Siis minä ja minun vartaloni. :)

Kaikki synnytykset ei kuitenkaan ole voimaannuttavia. Osa synnytyksistä voi olla jopa traumatisoivia ja jättää synnyttäjään syvät arvet. Jos synnytys on ollut erilainen kuin se mitä toivoi ja haaveili, se ei tarkoita sitä, että synnyttäjässä olisi jotain vikaa, hän olisi huono synnyttäjä tai olisi toiminut jotenkin väärin/huonosti (vaikka siltä ehkä saattaisi tuntua)!!

Minun mielestä myös (kauhu-synnytystarinoilla ruokittu) synnytyspelko voi olla estämässä voimaannuttavan synnytyskokemuksen syntyä. Synnytyspelkojen hoitamiseen pitäisikin mielestäni kiinnittää nykyistä enemmän huomiota - niin äitien kuin hoitoalan ammattilaistenkin.

Tässä blogissa minulla on ajatuksena kirjoitella raskausaikaan ja synnytykseen liittyviä asioita voimaantumista lisäävästi ja niin, että yhä useammalla äidillä olisi rohkeutta ja tietoa synnyttää itselleen sopivalla tavalla! (Ei siis ole tiedossa mitään kauhutarinoita synnytyksistä tms. :D) Olisi myös aika hienoa jos synnyttäjien tukihenkilötkin löytäisivät tänne ja saisivat vinkkejä synnyttäjän tukemiseen kohti hienoa synnytyskokemusta! :) Joten Voimaannuttava synnytys- nimi on minusta ihan mainio ja kuvaava tälle blogille.