Tammisaaren synnytysosaston tuomio on tässä: SULJETAAN! Uskomatonta. Ja surullista.
Tässä linkki Iltasanomien uutiseen.
Iltasanomien jutussa sanotaan, että HUS:n hallitus laskee säästävänsä Tammisaaren sulkemisella 1,9 miljoonaa euroa. Totta tai ei, siitä on ihmiset montaa eri mieltä, mutta se ainakin on taivaan tosi, että Tammisaaren synnäri EI OLE rahassa mitattavissa. Se on ollut ehdottomasti yhtenä tärkeimmistä suunnan näyttäjistä kohti perhekeskeisempää ja lempeämpää synnytystenhoitoa Suomessa. Sitä mitä Tammisaari on menestyksekkäästi tehnyt useiden vuosien ajan, ei ole, niin kuin jo sanoin, rahassa mitattavissa.
Tammisaaren sulkeminen nostaa heti tummia pilviä muiden pienempien synnytysosastojen ylle. On totta, että Tammisaaren synnytysosaston synnytyskulttuuri pitäisi saada JOKAISEEN Suomen synnytyssairaalaan, mutta silti on suunnaton menetys Tammisaaren lopettaminen. Pienempiä yksiköitä tarvitaan ja halutaan. Ei suuria massalaitoksia, joissa synnyttäviä naisia perheineen saatetaan kohdella kuin kantavia nautoja tehonavetassa.
Mihin tämä meidän synnytyskulttuuri ja synnytystoiminta on menossa? Monissa muissa maissa perustetaan synnytyskoteja ja muita vaihtoehtoisia synnytyspaikkoja perinteisen laitossynnytyksen ja kotoisan kotisynnytyksen lisäksi, mutta mitä me teemme Suomessa? Sammutamme tähdet taivaalta ja hävitämme kirkkaimmat timantit maan päältä.
Olen todella pettynyt ja surullinen.
olen kanssasi samaa mieltä.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=niJ6F2p9Ql8
nimim. synnytys voi olla voimauttava jos siihen annetaan oikeat puitteet!
Vastapuolen argumentit ovat sinänsä mielenkiintoisia: turvallisuus etusijalla, synnytys ei ole elämysmatkailua, RKP:n eliittisynnäri sietääkin sulkea, mitä väliä yhdellä synnytyskokemuksella on elämässä... Koko keskustelu tuntuu lähinnä järjettömältä, kun keskustelijoiden lähtökohdat ovat täysin eri puolilla.
VastaaPoistaHarmillinen juttu tuo sulkeminen. :/ Saa nähdä, saavatko ne yksityistämispuheet nyt pontta toimintaan asti.
Olen myös todella pettynyt. Neljä lasta saaneena, Haikaranpesässä veteen synnyttäneenä tiedän miten hienoa on synnytyskulttuuri parhaimmillaan. Pelottaa jo nyt jos saamme lisää lapsia, voimmeko edes haaveilla synnytyksestä arvojemme mukaisesti. Aktiivisesta synnytyksestä ruuhkaisissa laitoksissa. Tammisaari olisi ollut pakopaikka jos muuten on ruuhkaa, Espoostakin käsin.
VastaaPoistaVoi että! Tämä päätös sai minut itkuraivarin partaalle! Että osaa olla prioriteetit päälaellaan!argh!
VastaaPoistaEntisenä ja mahdollisesti joskus vielä tulevana Tammisaarelaisena tunnen myös jonkunlaista ylpeyttä ja tunnesidettä kyseiseen paikkaan, ovathan suuri osa sukulaisistanikin syntyneet tai synnyttäneet kyseisessä paikassa, joten tämä tuntuu varsinaiselta loukkaukselta paikkakuntaa, naisia ja sukuja kohtaan.Itku.
Ihan kamala uutinen. Ymmärtämättömyyttä, tiedon puutetta ja kateutta minun mielestäni tuon osaston vastustaminen. Ihmiset ovat niin erilaisia tunne(/tunteettomuus)tasolla tällaisissa asioissa..
VastaaPoistaItse synnytin esikoiseni toukokuussa hyvämaineisessa Haikaranpesässä, ja (saanen avautua) valitettavasti koko kokemukseni ei todellakaan ollut kiireetön, inhimillinen tai hoivaava. Olin itse melko hyvin valmistautunut synnytykseen. Aluksi osastolla ei ollut tilaa, ja kun sitten vihdoin oli, allashuoneeseen en (tietenkään, niitä on vain yksi) päässyt ja minua painostettiin ottamaan epiduraali (joo, tämä on ihan käsittämätöntä ottaen huomioon osaston maineen ja ennalta tekemämme synnytyssuunnitelman). Huoltani/pelkoani ei ymmärretty. Oikeastaan kyse oli vain yhden kätilön toiminnasta, mutta se vaikutti ratkaisevasti koko kokemukseeni synnytyksestä. Jonkinnäköisen trauman käsittely on vielä kesken, ja se tuntui etenkin alussa hidastavan suhteen kehittymistä vauvaan.
En pysty tällä hetkellä kuvittelemaankaan synnyttäväni toista lasta, etenkin nyt kun Tammisaaren osastokin loppuu. Toivottavasti joskus, jos saan tämän asian käsiteltyä, ja olen synnyttämässä, Suomessa on yksityinen Birth Center..
Niin, vielä lisäyksenä, että en kuitenkaan ottanut sitä epiduraalia.. Synnytin ilokaasun ja keinutuolin voimalla, oksitosiini-(kaamea kokemus) ja antibioottitippa kädessäni, lopulta jakkaralta ponnistaen. Jakkara olikin ainut asia, minkä sain yhdessä kätilön kanssa tekemämme suunnitelman kanssa toteuttaa.
VastaaPoistaOlen miettinyt, että useat pettymykset peräjälkeen synnytyksen alettua (jolloin olin vielä haltioissani) hidastivat avautumista, ja useamman kerran lähes lopettivat supistelun.
Oikeastaan nyt vasta tajuan, miten tärkeästä asiasta on kysymys. Vaikka luin paljon ennen synnytystä, ja tutustuin pehmeämmän synnytyksen filosofiaan, systeemi ikään kuin pakotti pettymään..
Jep. Täälläkin on räksytetty Tammisaaren puolesta.
VastaaPoistaHienoja kirjoja sulla tuolla sivupalkissa!
Kiitos kaikille "postia" jättäneille. Kiva kun tuli keskustelua! :)
VastaaPoistaEn voi edelleenkään uskoa asiaa todeksi. Päätös tuntuu uskomattomalta ja hirvittää, että koska alkaa taas Vammalan alasajo.
Toisaalta.. jos jotain positiivista pitää etsiä, niin ehkäpä tämä Tammisaaren kohtalo saa nyt vihdoin porukkaa sen verran liikkeelle, että Suomeenkin perustettaisiin synnytyskoti!
Arkitehti: Kiitos. Olen koittanut laittaa siihen sellaisia kirjoja, jotka tiedän tai olen kuullut olevan lukemisen arvoisia ja oikeaa asiaa. :)