Miksi valmentautua?

Siinäpä vasta hyvä kysymys. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että synnytysvalmennukset ovat tarpeellisia ja jokaisella odottavalla perheellä pitäisi olla tasavertainen mahdollisuus päästä hyvään synnytysvalmennukseen. Hyvä synnytysvalmennus on mielestäni sellainen, jossa perhe saa monipuolista ja luotettavaa tietoa synnytykseen liittyvistä asioista ja pääsee kokeilemaan konkreettisesti miten omassa synnytyksessä voisi toimia aktiivisesti ja omaa oloa helpottaen.

Synnytysvalmennukset ovat tietysti vain yksi osa synnytykseen valmentautumista, mutta mielestäni ne ovat erittäin tärkeä osa. Erityisesti nykyään, kun synnyttäjiä on paljon ja kätilöillä kiire ja vaikka ei välttämättä olisi kiirekkään, niin joissain synnytyssairaaloissa hoitokulttuuri on kansliamainen (eli ollaan mielummin kansliassa kuin synnyttäjän luona).

Valmentautumiseen liittyy myös lukeminen. Kannattaa lukea synnytyksen luonnonmukaisesta kulusta ja siitä mitä kehossa tapahtuu synnytyksen aikana. Se auttaa ymmärtämään sitä mullistusta mikä omassa kehossa synnytyksen aikana tapahtuu. Esim. ennen ponnistusvaihetta on vallan normaalia, että supistukset lakkaa jopa tunniksikin, ennenkuin ne tulevat takaisin voimakkaampina. Usein tässä vaiheessa iskee äidille harmitus ja kätilölle tarve laittaa oksitosiini tippumaan ellei ole tiedossa, että se on täysin normaalia ja kuuluu synnytykseen. (Kaikilla ei toki tällaista taukoa ole.)

Henkinen valmistautuminen ja ajatustyö lienee kuitenkin yhtä tärkeää ellei tärkeämpääkin kuin muut?! Odottaja voisi vaikkapa miettiä:

Millaista synnytystä toivon?
Mitä synnytys tuo tullessaan?
Olenko siihen valmis?
Millaisessa ympäristössä koen oloni turvalliseksi ja miten saisin turvallisen ympäristön myös synnytyksen ajaksi?
Millaisia mielikuvia minulla on syntymästä?
Liittyykö niihin jotain tunnelukkoja, pelkoja, epäilyksiä, jne?
Mistä saisin voimaa synnytykseen?
Mitkä synnytykseen liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä?
Kenen antama tuki on minulle paras synnytyksen aikana?
Jne.

Myös tukihenkilön valmentautuminen on mielestäni erittäin tärkeää. Kuinka muuten sitä osaisi olla mahdollisimman hyvänä apuna usein täysin uudessa tilanteessa, josta ei ole aikaisempaa kokemusta?!

Minun täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että ihmettelen todella niitä, jotka eivät valmistaudu synnytykseen juuri mitenkään? Itse olen miettinyt samaa mitä kirjoittaja pohti yhdessä englanninkielisessä blogissakin... eli miksi elämän tärkeimpään hetkeen ei valmistautuisi huolella, panostaisi mahdollisesti myös rahallisesti (esim. osallistumalla äitiysjoogaan tai yksityisen tarjoamaan synnytysvalmennukseen), tms.? Blogin kirjoittaja vertasi tätä asunnon tai auton ostoon. Kuinka paljon suunnittelet, vertailet ja harkitset ennen asunnon ostoa? Miksi et tekisi samoin synnytyksen kanssa?

Tähän loppuun vielä sen verran, että synnytykseen voi valmistautua myös suorittamalla. Silloin lukee, osallistuu ja toimii, mutta ei pysähdy miettimään. Suorittamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta saattaa kuitenkin käydä niin, että juuri se tärkeä henkinen työ jää tekemättä tai vajaaksi, joka liittyy osaltaan äitiyteen kasvuun ja hyvän synnytyskokemuksen saamiseen?!

Jos tulisin nyt raskaaksi, valmistautuisin seuraavaan synnytykseen luultavasti lukemalla lisää luonnonmukaisesta synnytyksestä, käymällä ainakin Aksyn ryhmissä, äitiysjoogassa ja hypnoosivalmennuksessa, ja keskustelemalla doulan ja mieheni kanssa. :) Uskon, että ne riittäisi minulle, kun olen jo molempien kahden raskauden aikana valmentautunut monipuolisesti ja mieskin on käynyt kahdessa erilaisessa valmennuksessa.

Perätilan kääntö 1/2

Annin odotuksen loppuvaiheessa Anni olikin kääntynyt perätilaan ja rv 35+3 olleella lääkärikäynnillä sain lähetteen äitiyspolille ulkokääntöä varten. Ulkokääntö ei kuitenkaan ollut ajatuksena kovin houkutteleva ja halusinkin kokeilla kaikki muut mahdolliset keinot ennen sitä. Luin Aksyn lehdestä Johanna Helmisen kirjoittaman artikkelin perätilan käännöstä ja siinä oli monia hyviä vinkkejä, joita sitten kokeilin. Lisäksi doulani etsi netistä vinkkejä perätilan kääntöön.

Kävin raskausaikana Marja-Leena Harjulla refleksologisessa vyöhyketerapiassa ja minulla sattui sopivasti olemaan varattuna aika hänelle ennen Taysin äitiyspoli aikaa. Vyöhyketerapiasta tuli siis ensimmäinen osa "omatoimista" perätilan kääntöä.

Toisena ja itseasiassa eniten aikaa vaatineena asiana oli asentohoito. Olin tietyissä asennoissa useita kertoja (noin 3) päivässä n. 10-15min ajan ja samalla pyörittelin lantiota ympäri. Tein asentohoitoja joka päivä siihen asti, että Anni kääntyi raivotarjontaan. Usein asentohoitoja tehdessä myös juttelin Annille, että kääntyisi oikein päin. :)

Asento 1 - peppu pystyssä

Tässä asennossa oli kiva ja helppo olla kun ei tarvinnut kuin laittaa tyyny pään alle ja rennosti pyöritellä lantiota. (Tosin pikku apulainen oli aina kiipeilemässä minun päällä, kun olin tässä asennossa.)

Asento 2 - maha ylhäällä

Makaa ensin selällään jalat koukussa ja sitten nosta takapuoli ylös. Laita itse tai pyydä jotain muuta laittamaan takapuolesi alle tarpeeksi paljon tyynyjä, että peppu pysyy ylhäällä ja siinä on hyvä olla.

Kolmas juttu mitä käytin oli moksa-hoito. Doulani, joka on perinteisen kiinalaisenlääketieteen terapeutti, antoi sitä kahdesti ja vaikka se sattui tosi paljon, niin ainakin se sai vauvan liikkeelle. :) Moksauksessa poltettiin molempiin pikkuvarpaisiin 3 pientä jyvästä (en enää muista mitä heinää/yrttiä tms. se oli) ja niihin tuli pienet rakkulat/palovammat. Kohta oli sama mitä vyöhyketerapiassakin painettiin, mutta vaikutus on voimakkaampi.

Vyöhyketerapia, moksa-hoito ja asentohoito tekivät tehtävänsä ja Anni kääntyi raivotarjontaan jossain vaiheessa toisen moksa-hoidon jälkeen. Taysissa raivotarjonta varmistui ja ulkokääntöä ei tarvinnut yrittää. :)

PS. Asentohoidot kannattaa lopettaa heti kun vauva on kääntynyt raivotarjontaan, ettei käänny takaisin perätilaan.

Synnytysvihko - mikä se on?

En tiedä onko muilla ollut tapana tehdä synnytystä varten synnytysvihkoa, mutta itse olen tehnyt sellaisen molempiin synnytyksiin. Synnytysvihkon tekeminen oli mitä parhainta valmistautumista synnytykseen. Kokosin sinne vähän tarpeen mukaan aina millon mitäkin. Esim. "toimintaohjeet" synnytyksen käynnistyessä, synnytyksen kulkuun liittyviä asioita, kivunlievityskeinoja, asentoehdotuksia ja sitten tietysti synnytystoiveet ja muistilistat.

Idean synnytysvihkon tekemiseen sain Heidiä odottaessa, kun epäilin omaani ja miehen muistikapasiteettia ja sen käyttöä synnytyksen aikana. :) Ajattelin siis, että ei varmastikaan muisteta välttämättä kaikkia hyviä jippoja mitä oli saatu mm. Tampereen Napapiirin synnytysvalmennuksesta tai vyöhyketerapeutiltani, joten päätin kerätä ne yksien kansien sisälle.

(Klikkaamalla kuvia ne saa suuremmiksi.)

Kuvassa vas. Annin synnytysvihkon etusivu
oik. Heidin vihkon kansi

Synnytysvihkon tekeminen on kiva tapa löytää itselleen sopivalta tuntuvia juttuja liittyen synnyttämiseen. Samalla kun ne laittoi vihkoon ylös ne tuli itselle tutuiksi ja ne oli myös helposti tukihenkilöiden saatavilla. Lisäksi synnytysvihkosta jäi kiva muisto niin itselle kuin lapsellekin.

Kuvassa vas. Annin toivelista
oik. Heidin toivelista

Itse laitoin molempiin synnytysvihkoihin kannen toiselle puolelle synnytystoivelistat, jotta ne oli varmassa tallessa ja helposti nähtävillä ja löydettävissä. Tosin Heidin synnytystoivelistaa en antanut kätilöille ollenkaan. Silloin ajattelin, että ei sitä tarvitse antaa jne., mutta jälkeen päin asiaa miettiessä olen tajunnut, että en vain yksinkertaisesti kehdannut antaa sitä. :/

Leikkelin synnytysvihkoon kuvia ja muita juttuja odotus- ja vauvalehdistä ja kopioin niitä myös Hanna Hirvosen Isäksi syntymässä -kirjasta. (Hanna: saat antaa piiskaa siitä ensi kerralla kun nähdään, mutta oli pakko monistaa ja leikellä kun ne asennot oli niin hyviä ja selkeitä! :) )

Kuvassa vas. voimalauseita
oik. ponnistusvaiheen juttuja

Synnytysvihkossa oli muistilista miehelle ja doulan kanssa sovittuja juttuja...


Synnytysvihkoon kirjoitettiin yhdessä (minä, mies ja Annin synnytyksessä myös doula) muistiinpanot synnytyksestä. Näin synnytystä oli helpompi käydä läpi jälkeen päin. Usein synnyttäessä ajantaju katoaa, joten synnytysvihkon muistiinpanoista sai jäsenneltyä synnytyksen kulkua uudelleen. Myös synnytyksenaikasia tapahtumia pystyi jäsentelemään helpommin, kun itse ei välttämättä muistanut enää kaikkea tai muisti eri tavalla kuin muut.

Kuvassa oik. lista kotona kirjatuista supistuksista.. Hauska muisto sekin! :)

Kaikki ei tykkää tehdä käsillä tai askarrella, mutta suosittelen lämpimästi synnytysvihkon tekemistä. Jokainen tekee oman näköisensä, eikä sen välttämättä tarvitse olla leikka-liimaa tyylinen sekasotku niinkuin minulla. :)

PS. Itselleni vihkon sisältö oli tullut sitä tehdessä ja moneen kertaan selatessa niin tutuksi, etten tarvinnut sitä synnyttäessä. Muistiinpanoja kirjoitin ihan synnytyksen alussa, mutta en sen jälkeen kun ajatukset ja keskittyminen oli ihan muualla. :)

Bebesin info-sivuista...

Kerrankin on ollut aikaa istua rauhassa koneella ja lueskella juttuja netistä. Menin heti Bebesin info sivuille ja voi luoja.. Ne on juuri niin ihanat ja mahtavat kuin ensi silmäyksellä aikaisemmin olin huomannut! Se on todellinen aarre arkku mikä jokaisen raskaana olevan, synnytykseen valmistautuvan tukihenkilön ja todella monen kätilön ja synnytyslääkärin kannattaa ehdottomasti tonkia läpi. :)

Siellä olevat tiedot ovat luotettavia ja varmasti paikkaansa pitäviä. Kuvat upeita ja synnytystarinat ihania ja voimaannuttavia!

IHANAA BEBES!

Bebesin infosivut löytyvät siis TÄÄLTÄ. Linkki on myös blogini sivupalkissa.

Kotona synnyttäminen turvallista...

Helsingin Sanomat uutisoi tuoreesta tutkimuksesta, joka vahvistaa jälleen kotisynnytysten turvallisuuden (tiettyjen kriteerien täyttyessä). Hienoa!


"Normaalisti etenevissä raskauksissa kotisynnytys on useimmiten yhtä turvallista kuin synnyttäminen sairaalassa, toteaa hollantilaistutkimus. Kyseessä on tähän mennessä laajin kotisynnytyksiä kartoittanut tutkimus. Siinä analysoitiin 530 000:ta hollantilaissynnytystä. Asiasta uutisoi BBC." kirjoitetaan Helsingin Sanomien nettisivuilla.

TÄSSÄ linkki HS:n uutiseen.

Kotisynnytys kriteereinä Aktiivinen synnytys ry suosittaa, että kotona synnyttämistä suunnitteleva äiti on perusterve, nykyinen raskaus sekä edelliset raskaudet ja synnytykset ovat olleet normaaleita sekä äidillä on synnytyksessä läsnä asiantunteva kätilö tai gynekologi.


PS. Tampereella Aksyn teemaillassa ti 5.5. aiheena kotisynnytys! Paikalla myös kotilo ja hänen avustajansa. Tervetuloa!

Radiossa synnytyspelko-vertaistukiryhmästä

Minua kysyttiin studiovieraaksi YLE Tampereen Radioon huomenna torstaina 16.4. klo 13-13.30 keskustelemaan ensi viikolla alkavasta synnytyspelko -vertaistukiryhmästä ja ilmeisesti myös Aksyn toiminnasta. :) Jey!

Nyt jännittää, että osaanko sanoa siellä mitään järkevää, mutta huomennahan se kuullaan... HEH HEH. :)

Uusia kirjoja

Haaveilemani kirjat tuli vihdoin postissa! Ihanaa.. Nyt kun vielä saisi omaa aikaa sen verran, että pääsisi niitä kunnolla lukemaan. :)


Toinen kirja on Ina May Gaskinin kattava teos syntymästä. En ole vielä ehtinyt kuin lähinnä aukoa sitä, mutta kuulemieni kehujen perusteella se on todella hyvä kirja! Kirjassa on teoriatiedon lisäksi myös paljon synnytyskertomuksia ja muutamia kuvia.


Zita Westin kirjaa olenkin jo vähän lueskellut aina ohimennen ja vaikuttaa myös tosi hyvältä! Kate Winslet on kirjoittanut sinne alkusanat, joissa toteaa mm. että kirjasta tuli kuin Raamattu hänelle raskausajaksi. Uskon kyllä. Kirjasta nimittäin lyötyy helposti ja selkeästi niin jipot kaikkiin raskausvaivoihin kuin vauvan kehitysvaiheet kohdussa. :)

Keskustelufoorumi tunnelmia

Liityin juuri yhdelle keskustelufoorumille, jonka aiheina on raskaus, synnytys ja lapsi. Luin sieltä synnytykseen liittyviä keskusteluja ja nyt on kyllä todella ahdistunut olo. Miten jostain niin luonnollisesta asiasta kuin SYNTYMÄSTÄ viitsitään, halutaan ja voidaan tehdä niin epäluonnollista, teknistä ja toimenpidekeskeistä? En ymmärrä. Nyt en edes tarkoita hoitohenkilökuntaa, vaan synnyttäjiä - ÄITEJÄ.

Tuntuu todella oudolta ja pahalta, että esim. katetrointia ja peräruiskeita pidetään täysin normaaleina ja synnytykseen kuuluvina asioina. Jotkut jopa sanoivat, että eihän ne edes tuntuneet missään kun oli niin puudutettu. Voi apua. :( Ymmärrän, että JOISSAIN tilanteissa katetrointi ja/tai peräruiske on tarpeen, mutta ei suinkaan rutiinisti tai edes useimmiten! Myös WHO on samoilla linjoilla minun kanssa tässä asiassa.

Jopa foorumin pitäjät kirjoittivat näin keskustelun aloitusviestissä: "Synnyttämään lähtevän kannattaa pyytää peräruisketta eli suolen tyhjennystä. Sitten ei tarvitse miettiä nolona synnytysvuoteen sotkemista sen osalta." Tosi surullista jotenkin. Siis että nykypäivänä, tällä tietämystasolla ja tutkitun tiedon määrällä ihmiset silti kirjoittavat tällaisia. JOS ulostetta sattuu tulemaan synnytyksen aikana muualle kuin wc-pönttöön, niin sitä ei kyllä todellakaan tarvitse hävetä. Sitä tapahtuu joskus ja se on ihan normaalia.

Minun mielestä pitäisi keskittyä enemmänkin synnyttäjien voimavarojen lisäämiseen, synnytyksiin liittyvien normaalien asioiden ilmaisemiseen sellasenaan ja synnytyspelkojen vähentämiseen. KUIN siihen, että lisätään pelkoja tai esitetään asioita mitä ihmeellisimmillä tavoilla.

Ompa todella masentavaa huomata aina välillä kuinka kaukana synnyttäminen voikaan nykypäivänä olla sen kauneudesta ja luonnollisuudesta! Foorumivierailun jälkeen en yhtään ihmettele sitä kun tutkimustenkin mukaan monille äideille jää synnytyksestä huono kokemus tai jopa niin huono, joka aiheuttaa osaltaan äidille masennusta. Kukapa muistelee lämmöllä synnytystä joka (kärjistettynä) on ollut sarja toimenpiteitä sängynpohjalle passivoituneelle synnyttäjälle?! (En nyt syyllistä synnyttäjää TAI kätilöä, vaan yleistä suomalaista synntyskulttuuria, joka menee aina vaan kierommaksi.)

Se että saa synnyttää omaan tahtiin ja omalla tyylillä tuntien olevansa aktiivinen synnyttäjä - se se vasta on voimaannuttavaa!

(*muoks* Sen verran vielä lisään, että ei minua henk.koht. haittaa muiden peräruiskeet, puudutteet, katetroinnit, tms. Jos joku sellaisen kuvan tuosta saa. Enemmänkin harmittaa se asenne, joka näitä asioita kohtaan ko. keskustelufoorumissa oli ja se tunnelma mikä esim. synnytys-keskusteluissa oli.)

Hhmmm...

Blogikirjoittelussa on nyt pieni matalapaine päällä, joten hetkeen ei kovin ihmeellisiä juttuja saata tänne ilmestyä.

Huomasin eilen vanhasta sähköpostistani Bebesin s-kirjeen. Bebes on avannut uudet IHANAT infosivut ja kävin siellä heti pyörähtämässä. Siellä oli todella paljon kaikkea ihanaa luettavaa! Sivut löytyy tuolta linkkiluettelosta.

Ti 7.4. Ajankohtaisessa Kakkosessa nettisynnytysvalmennuksista!

Tänään tiistaina 7.4. Ajankohtaisessa Kakkosessa TV2:lla klo 21.00 on yhtenä aiheena nettiin siirretyt synnytysvalmennukset!

Itse odotan sitä innolla.. ja toisaalta pienellä jännityksellä, kun ei tiedä mitä sieltä on tulossa.. Siinä mielessä olen luottavaisella mielellä synnyttäjien puolesta, että Ajankohtaisen Kakkosen ohjelmat on tähän mennessä olleet todella hyviä ja tarkkaan valmisteltuja!

Eli treffit TV2:lla klo 21.00! ;)

Apua turvotukseen..

Tein taas löydön. Tällä kertaa ihan vain omalta koneelta. :) Olin koonnut joskus aikaisemmin listan keinoista joilla voi koittaa helpottaa raskausajan turvotusta. Se tulee tässä:

* liikunta: kävely, venyttely/jooga, uinti, vesijuoksu...
* vesi juomana
* ruokailu:
- suola, salmiakki ja lakritsi pois
- sokeri ja valkoiset jauhot vähemmälle
- hedelmät (ananas, greippi, mansikka), kasvikset, riisi, viljatuotteet ja vihreä tee kehiin
* hieronta
* jalat ylös
* jalkojen (ja tarv. käsien) suihkuttelu viileällä vedellä tai viileä jalkakylpy
* tukisukat
* istumisen välttäminen
* akupainanta & akupunktio
* homeopatia
* vyöhyketerapia

Tein löydön!

Löysin kivan blogin, joka ihan täysin sattumalta on ajatukseltaan ja nimeltään hyvin samanlainen kuin omani. Käykäähän katsomassa: Empovering Birth Blog

Sieltä muuten löytyi aivan mahtava synnytysvideo! Juuri sellaista olen koittanut etsiä. Ei siis mitään USA-tyylistä toimenpidesynnytystä, jota markkinoidaan natural birthinä, vaan oikeasti luonnollista synnytystä. TÄMÄ on ihana!

Voimalauseet

Voimalauseet.. Onko ne tuttuja? Oletko kuullut niistä synnytysvalmennuksissa? Minulle ne ei ollut tuttuja ennen Aktiivinen synnytys ry:hyn tutustumista ja Napapiirin Pintaa syvemmälle-valmennusta. Heidiä synnyttäessä en niitä hoksannut käyttää, enkä silloin vielä niistä niin paljon tiennytkään. Annin synnytyksessä muistan muutamia kertoja niitä ajatelleeni ja saaneeni niistä apua.

Olen tehnyt molempien tyttöjen synnytyksiin synnytysvihkon (jossa mm. synnytystoivelista, tukihenkilön muistilista, doulan rooli..). Heidin vihkossa oli enemmänkin kuvia eri asennoista ja lääkkeellisiä kivunlievitysvaihtoehtoja kun taas Annin vihkossa lista lääkkeettömistä kivunlievitysvaihtoehdoista, voimalauseita, kuvia eri synnytysvaiheiden tavallisimmista kipukohdista/-alueista, jne..

Voimalauseet olin kirjoittanut kukkien lehdille...


Voimalauseita voi keksiä itse tai sitten hyödyntää kirjoista, lehdistä tai muiden kirjoituksissa olevia lauseita. Lauseita voi kerätä pitkin raskautta ja kirjoittaa niitä ylös. Samalla ne tulee tutuiksi ja antavat voimaa jo synnytykseen valmistautuessa. Mielestäni kannattaa kerätä erilaisia lauseita, koska etukäteen ei voi varmaksi tietää millainen voimalause on tarpeen tai auttaa parhaiten. Itse muistan 30min automatkalla olleiden pahimpien supistusten aikana miettineeni "Anna vauvan lasketua! Auta vauvaa rentoutumalla!". Se auttoi!

Voimalauseet kannattaa tosiaan kirjoittaa ylös ja ottaa synnytykseen mukaan. Tukihenkilön kanssa voi vaikka sopia, että sanoo niitä synnyttäjälle synnytyksen aikana - jos haluaa. Tai sitten jos pystyy niin voi niitä sieltä itsekin lukea tai vaikkapa kirjoittaa näkyvällä paikalla olevalle paperille jonkun lauseista, jota voi vilkaista aina välillä.

Tässä joitain esimerkkejä voimalauseista: *muokattu 11.5.2010*

Minä synnytän!
Minä tiedän parhaiten!
Vauva syntyy!
Luotan vaistooni.
Kuuntelen kehoani.
Teen yhteistyötä vauvan ja polttojen kanssa!
Autan vauvaa syntymään!
Uskon itseeni!
Keskityn itseeni ja vauvaani.
Vapautan itseni!
Annan vauvan laskeutua!
Autan vauvaa rentoutumalla.
Minä pystyn tähän!
Olen turvassa!
Poltto on kohta ohi!
Minä selviän tästä!
Rentoudun/rauhoitun ja autan vauvaa!

Lehtijuttu Napapiiristä

Napapiiri ja mm. synnytyspelko-jutut on päässy taas mediaan! Jee.

Käykäähän siis katsomassa Tamperelaisen näköislehti (1.4.) ja sieltä sivu 8! :)